Muurahaiskeoilla avainasema maaperän hyötypunkkien lajinkirjon ylläpidossa, metsähakkuut uhkaavat elinympäristöä

Riikka Elo. Riikka Elo. Kuva: Turun yliopisto

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.

Pahamaineisten puutiaisten vuoksi punkkeja pidetään usein haittaeläiminä, mutta valtaosa Suomen 1 500 punkkilajista on kuitenkin hyödyllisiä. Tällaisia ovat maaperässä elävät ja hajottajina toimivat mikroskooppisen pienet sammalpunkit. Niiden toiminta takaa maaperän ravinteiden biokemiallisen kierron ja siten kasvien ravinteiden saannin – tällaista toimintaa kutsutaan ekosysteemipalveluksi.

Etenkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä sammalpunkit ovat erityisen tärkeitä, sillä ne ovat maaperän runsain ja lajirikkain eläinryhmä; niitä elää neliömetrillä metsämaata jopa 200 000 yksilöä ja 50 lajia. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan 350 sammalpunkkilajia.

Vaikka sammalpunkkien lajistotutkimusta on tehty sekä Suomessa että muualla maailmassa jo vuosisatoja, on eräs erityinen miljöö, muurahaiskeot, jäänyt lähes kokonaan kartoittamatta. Aiemmin on jo osoitettu, että muurahaiskeoissa elää runsas joukko muita selkärangattomia eläimiä, kuten kovakuoriaisia, juoksujalkaisia ja perhosia. Näitä kutsutaan muurahaisten pesävieraiksi.

– Halusin tutkia, esiintyykö muurahaiskeoissa myös sammalpunkkeja, sillä näistä ei ole aiemmin ollut juuri lainkaan tietoa. Tutkin karikenäytteitä kaljukekomuurahaisen keoista ja niitä ympäröivästä maaperästä. Kävi ilmi, että keoissa oli yhtä runsaasti sammalpunkkeja kuin maaperässä, mutta siellä esiintyi pääosin eri lajeja. Havainnolla on siis suora suojelusovellus; kun turvataan sekä muurahaiskeot että maaperä, mahdollisimman monen lajin elinympäristö tulee suojatuksi, Elo toteaa.

Elo tarkasteli tutkimuksessaan myös muurahaiskekojen kosteus- ja lämpöolosuhteiden vaikutusta muurahaiskekojen sammalpunkkilajistoon.

– Tutkimukseni osoitti, että sammalpunkit ovat riippuvaisia kosteudesta, sillä niitä esiintyi pääosin muurahaiskeon kosteassa pintakerroksessa, kun taas keon kuivasta sisäosasta niitä löytyi vain vähän. Keot olivat sitä lämpimämpiä, mitä kosteampia ne olivat. Näillä olosuhteilla on tärkeä merkitys selkärangattomien eläinten kehitykselle, Elo kertoo.

Tutkijat ovat usein ihmetelleet, mitä sammalpunkit oikein tekevät muurahaiskeoissa. Tutkimustensa perusteella Elo olettaa, että ne voivat muodostaa muurahaisten kanssa mutualistisen, eli molempia osapuolia hyödyttävän, suhteen.

– Käytännössä muurahaiskeot ovat sammalpunkeille vakaa elinympäristö, jossa on sopiva kosteus, lämpötila ja lisäksi maaperäkariketta kuten neulasia, joita sammalpunkit syövät. Vastavuoroisesti sammalpunkit toimivat muurahaisille siivoojina, sillä ne syövät myös sienirihmastoa ja bakteereita, jotka muuten voisivat vallata keon tai aiheuttaa sairauksia muurahaisille.

Tutkimus tuotti uutta tietoa metsähakkuiden vaikutuksista muurahaiskekojen kosteus- ja lämpötilatasapainoon sekä sammalpunkkilajistoon.

– Vertasin tupsukekomuurahaisen kekoja avohakkuualueilla sekä näitä ympäröivässä luonnontilaisessa metsässä. Avohakkuualueilla sijaitsevien kekojen pintakerros oli kuivempi kuin metsäkeoissa. Myös kekojen lämpötila liittyy keon kosteuteen, ja kekojen lämmönsäätely häiriintyi avohakkuualueilla. Näillä olosuhteen muutoksilla voi olla haittavaikutuksia sekä muurahaisiin että niiden runsaisiin pesävieraisiin, Elo kertoo.

– Keräsin lisäksi näistä samoista keoista sammalpunkkeja, ja tutkin eroaako kekojen lajisto. Tutkimukseni osoitti, että hakkuuaukeiden keoissa sammalpunkkien lajimäärä oli alhaisempi kuin metsäkeoissa. Sammalpunkkien kokonaisrunsaudessa tai yhteisökoostumuksessa en kuitenkaan havainnut merkittäviä eroja. Toisaalta tutkimus tarkasteli vain lyhyen, parin vuoden jälkeen tapahtunutta lajistomuutosta, joten tilanne voi olla eri esimerkiksi kun hakkuista on kulunut viisi tai kymmenen vuotta, Elo pohtii.

Kaikkiaan muurahaiskekoja ja niiden pesävieraita koskevat tutkimukset ovat Elon mukaan tärkeitä luonnonsuojelullisesta näkökulmasta. Kekomuurahaiset ovat metsäekosysteemien avainlajeja niiden moninaisten roolien vuoksi. Kekomuurahaiset ovat yleisiä Suomessa, mutta monissa muissa Euroopan maissa ne ovat uhanalaisia. Näin ollen tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös laajempiin suojelusuunnitelmiin Euroopassa.

Toisaalta myös sammalpunkit luokitellaan puutteellisesti tunnetuksi eläinryhmäksi, sillä lajien runsaudesta, levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista ei ole tarkkaa tietoa. Elo määritti väitöstutkimuksessaan yhteensä lähes 50 000 sammalpunkkia, ja luokitteli ne yhteensä 125 lajiin. Tutkimukset tuottivat siis lisätietoa noin 35 prosentista Suomen sammalpunkkilajeista, ja tutkimuksissa löytyi lisäksi neljä lajia, joita ei ole aiemmin havaittu Suomesta.

Lajintunnistus – etenkin kun kyseessä ovat nämä alle millimetrin mittaiset sammalpunkit – on hyvin haastavaa ja aikaa vievää. Siksi lajintunnistuksessa käytetään nykyään hyödyksi DNA:ta, jonka avulla lajit voidaan tunnistaa tarkasti.

– Tutkin erästä kotelopunkkeihin kuuluvaa sukua, ja sen yhdeksää lajia DNA-menetelmin. Tämän punkkiryhmän lajintunnistus on erityisen vaikeaa, koska nämä punkit voivat vetää jalat kuorensa sisään aivan kuin kilpikonnat, jolloin niistä näkee mikroskoopin alla vain ulkokuoren. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että viisi lajia voitiin tunnistaa yksiselitteisesti DNA:n avulla. Kuitenkin neljän muun lajin kohdalla DNA osoitti niiden jakautuvan kahteen eri kehityslinjaan, mikä viittaa siihen, että lajeja onkin paljon aiemmin luultua enemmän. Tässä on kyse piilotetusta lajinkirjosta, jossa ulkoisesti samalta näyttävä laji muodostaakin geneettisesti katsottuna useita eri lajeja. Tutkimus on siis merkittävä edistysaskel sammalpunkkien lajistotutkimukselle, Elo sanoo

FM Riikka Elo esittää väitöskirjansa Hidden diversity of moss mites (Acari: Oribatida) unveiled with ecological and genetic approach julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9. helmikuuta kello 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali IX, Turku).

Vastaväittäjänä on professori Mark Maraun (University of Göttingen, Saksa) ja kustoksena professori Ilari E. Sääksjärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146702.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suurmarkkinoilla uusi ennätys, kävijöitä yli 110 000

Suurmarkkinoilla oli yli 110 000 kävijää neljän päivän aikana. Kuva on viime kesältä.

Turun Kansainvälisten Suurmarkkinoiden tapahtumavastaava Ari Kallas kertoo, että nelipäiväiset markkinat olivat menestyksekkäät. Markkinoilla tehtiin uusi kävijäennätys. Yleisöä kävi markkinoilla neljässä päivässä yli 110 000.

Mikromuoviongelmaan tartuttava nopeasti

Tuore WWF:n tilaama tutkimus kertoo, että mikromuovia päätyy ihmisten elimistöön n. viisi grammaa viikossa. Suurimmaksi mikromuovien lähteeksi paljastui juomavesi. Tutkimus on tehty Newcastlen yliopistossa Englannissa, ja sen näkökulma on kansainvälinen. Asiaa on luonnollisesti välttämätöntä tarkastella myös kotimaisesta ja turkulaisesta perspektiivistä.

Grönholmin pilli naulaan

Erotuomari Marko Grönholm urakka Veikkausliigassa päättyi.

Turkulaisen jalkapalloerotuomari Marko Grönholmin , 37, ura päättyi 13. heinäkuuta puhallettuun SJK–VPS-ottelussa. Vuonna 1996 tuomariuransa aloittanut Grönholm ehti tuomita Veikkausliigassa kaikkiaan seitsemän vuoden ajan.

Rauhaa kaipaavat suomalaiset

Suurin osa suomalaisista haluaa olla vapaa-ajan asunnollaan veden äärellä, omassa rauhassa paikkakunnalla, jossa on hyvä ilmapiiri ja hyvät lähipalvelut, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Muita enemmistön arvostamia asioita ovat hyvät ulkoilu-, lenkkeily- ja marjastusmahdollisuudet, hyvät liikenneyhteydet, sijainti lähellä vakituista kotia sekä vapaa-ajan asunnon hyvä varustelutaso mukavuuksilla.

Viherrakennustyö haittaa liikennettä Vähäheikkiläntiellä

Viherrakennustyö sulkee ajokaistan ja kevyenliikenteenväylän tai kaventaa niitä Vähäheikkiläntiellä Rykmentintien ja Uittamontien välillä maanantaina.

Parkkisakosta voi tulla ikävä lommo lomakassaan

Pysäköintivirhemaksuista voi tulla ikävä lommo lomakassaan. Parkkisakon suuruus on Suomessa monissa paikoissa jo 80 euroa. Ulkomailla mennään helposti yli sadan euron. Tukholmassa parkkisakko on noin 115 euroa ja Lontoon kalliimmilla vyöhykkeillä jopa 145 euroa. Summalla saisi lomalainen palkittua itsensä vaikkapa jäätelökioskilla tai terassilla useaan kertaan.

Asfaltoinnista haittaa liikenteelle Raisionkaarella alkuviikosta

Asfaltointityö haittaa liikennettä Raisionkaarella Nesteentien ja Raisiontien välillä 22.-24. heinäkuuta. Yksi ajokaista on käytössä.

Ecom osaksi Finago-perhettä

Turkulainen ohjelmistotalo Ecom on liittynyt tiiviimmäksi osaksi Accountorin Finago-ohjelmistotuoteperhettä, johon kuuluvat Finago Ecomin lisäksi jo Finago Procountor ja Finago Tikon.

Ian Anderson Plays Jethro Tull -kokoonpano Logomossa ensi maaliskuussa

Ian Anderson.

Ilmaus Too Old To Rock And Roll: Too Young To Die kuuluu monen keski-ikäisen perusrokkarin lausevalikoimaan tänäkin päivänä. Kyseessä on Jethro Tullin legendaarinen levytys keväältä 1976.

Urheilu

Otteluanalyysi: Interin tehokkuus liikaa Hongalle

Filip Valencic on tällä hetkellä pysäyttämätön Vaikkausliigassa.

Interin hyökkäysvoima on tällä hetkellä liikaa muille jalkapalloilun Veikkausliigan joukkueille. Interin tehoista sai tuta myös Honka, joka kärsi Kupittaalla tappion 3-1 (1-0) muutoin varsin tasaisessa ottelussa. Inter oli yksinkertaisesti vain parempi tilanteissa, joissa pallo piti panna maaliverkkoon.

Grönholmin pilli naulaan

Erotuomari Marko Grönholm urakka Veikkausliigassa päättyi.

Turkulaisen jalkapalloerotuomari Marko Grönholmin , 37, ura päättyi 13. heinäkuuta puhallettuun SJK–VPS-ottelussa. Vuonna 1996 tuomariuransa aloittanut Grönholm ehti tuomita Veikkausliigassa kaikkiaan seitsemän vuoden ajan.

Jälkipeli: David Mooren värikäs matka Aston Villasta Interin huoltajaksi

FC Interin edustusjoukkueen huoltaja David Moore tuli yli kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen pelaamaan. Tällä piti viihtyä vain pari kuukautta, mutta nyt David onkin viettänyt Suomessa jo puolet elämästään.

Hyvä ystävä ja valmentajakollega John Allen soitti ja esitti David Moorelle hämmentävän kysymyksen. Kyse ei ollut aprillipilasta. Allen pyysi Moorea miettimään ja vastaamaan vasta myöhemmin. David ensin nauroi, sitten mietti ja vastasi myöntävästi, ja näin hänestä tuli FC Interin Veikkausliigassa pelaavan edustusjoukkueen huoltaja.

Otteluanalyysi: Haka menee menojaan Ykkösessä

Matej Hradecký teki vahvan paluun kentille 2,5 vuoden tauon jälkeen.

Valkeakosken Haka venytti kaulaa jo kymmeneen pisteeseen lyömällä TPS:n Kupittaalla 3-2 (2-0) jalkapalloilun Ykkösen kärkikamppailussa. Haka on käynyt kahdesti Kupittaalla ja voittanut kahdesti. Jossiteltavaa ei siis ole. Vai onko kuitenkin? TPS tuli vahvasti lopussa ja pääsi yrittämään tasoitusta, kun Haka panikoi yllättävästi.

Henrik Goesch triathlonin puolimatkan mestariksi Joroisissa

Henrik Goesch.

Henrik Goesch ja Tiina Pohjalainen voittivat triathlonin puolimatkan yleisen sarjan SM-lähdöt lauantaina Joroisissa. Puolimatkan SM-mitaleista kilpailtiin Joroisissa lauantaina. Kilpailu käytiin upeissa olosuhteissa, tyynessä ja lämpimässä säässä. Puolimatkalla kilpailumatkat ovat 1,9 kilometrin uinti, 90 kilometrin pyöräily ja 21,1 kilometrin juoksu.

Matej Hradeckýn paluu tapahtumassa huikeissa puitteissa

Matej Hradecký on pelannut viimeksi TPS:n raitapaidassa kaudella 2015.

Kaksi ja puoli vuotta on pitkä aika kenen tahansa elämässä Erityisen pitkä pätkä se on parhaassa iässä olevan jalkapalloilijan elämää. Huhtikuussa 24 vuotta täyttänyt Matej Hradecký pelasi edellisen pelinsä helmikuussa 2017. Tuolloin SJK:ta edustanut Hradecký pelasi Suomen Cupissa MuSaa vastaan, mutta sittemmin hän on joutunut katsomaan pelejä katsomon puolelta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.