Muurahaiskeoilla avainasema maaperän hyötypunkkien lajinkirjon ylläpidossa, metsähakkuut uhkaavat elinympäristöä

Riikka Elo. Riikka Elo. Kuva: Turun yliopisto

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.

Pahamaineisten puutiaisten vuoksi punkkeja pidetään usein haittaeläiminä, mutta valtaosa Suomen 1 500 punkkilajista on kuitenkin hyödyllisiä. Tällaisia ovat maaperässä elävät ja hajottajina toimivat mikroskooppisen pienet sammalpunkit. Niiden toiminta takaa maaperän ravinteiden biokemiallisen kierron ja siten kasvien ravinteiden saannin – tällaista toimintaa kutsutaan ekosysteemipalveluksi.

Etenkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä sammalpunkit ovat erityisen tärkeitä, sillä ne ovat maaperän runsain ja lajirikkain eläinryhmä; niitä elää neliömetrillä metsämaata jopa 200 000 yksilöä ja 50 lajia. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan 350 sammalpunkkilajia.

Vaikka sammalpunkkien lajistotutkimusta on tehty sekä Suomessa että muualla maailmassa jo vuosisatoja, on eräs erityinen miljöö, muurahaiskeot, jäänyt lähes kokonaan kartoittamatta. Aiemmin on jo osoitettu, että muurahaiskeoissa elää runsas joukko muita selkärangattomia eläimiä, kuten kovakuoriaisia, juoksujalkaisia ja perhosia. Näitä kutsutaan muurahaisten pesävieraiksi.

– Halusin tutkia, esiintyykö muurahaiskeoissa myös sammalpunkkeja, sillä näistä ei ole aiemmin ollut juuri lainkaan tietoa. Tutkin karikenäytteitä kaljukekomuurahaisen keoista ja niitä ympäröivästä maaperästä. Kävi ilmi, että keoissa oli yhtä runsaasti sammalpunkkeja kuin maaperässä, mutta siellä esiintyi pääosin eri lajeja. Havainnolla on siis suora suojelusovellus; kun turvataan sekä muurahaiskeot että maaperä, mahdollisimman monen lajin elinympäristö tulee suojatuksi, Elo toteaa.

Elo tarkasteli tutkimuksessaan myös muurahaiskekojen kosteus- ja lämpöolosuhteiden vaikutusta muurahaiskekojen sammalpunkkilajistoon.

– Tutkimukseni osoitti, että sammalpunkit ovat riippuvaisia kosteudesta, sillä niitä esiintyi pääosin muurahaiskeon kosteassa pintakerroksessa, kun taas keon kuivasta sisäosasta niitä löytyi vain vähän. Keot olivat sitä lämpimämpiä, mitä kosteampia ne olivat. Näillä olosuhteilla on tärkeä merkitys selkärangattomien eläinten kehitykselle, Elo kertoo.

Tutkijat ovat usein ihmetelleet, mitä sammalpunkit oikein tekevät muurahaiskeoissa. Tutkimustensa perusteella Elo olettaa, että ne voivat muodostaa muurahaisten kanssa mutualistisen, eli molempia osapuolia hyödyttävän, suhteen.

– Käytännössä muurahaiskeot ovat sammalpunkeille vakaa elinympäristö, jossa on sopiva kosteus, lämpötila ja lisäksi maaperäkariketta kuten neulasia, joita sammalpunkit syövät. Vastavuoroisesti sammalpunkit toimivat muurahaisille siivoojina, sillä ne syövät myös sienirihmastoa ja bakteereita, jotka muuten voisivat vallata keon tai aiheuttaa sairauksia muurahaisille.

Tutkimus tuotti uutta tietoa metsähakkuiden vaikutuksista muurahaiskekojen kosteus- ja lämpötilatasapainoon sekä sammalpunkkilajistoon.

– Vertasin tupsukekomuurahaisen kekoja avohakkuualueilla sekä näitä ympäröivässä luonnontilaisessa metsässä. Avohakkuualueilla sijaitsevien kekojen pintakerros oli kuivempi kuin metsäkeoissa. Myös kekojen lämpötila liittyy keon kosteuteen, ja kekojen lämmönsäätely häiriintyi avohakkuualueilla. Näillä olosuhteen muutoksilla voi olla haittavaikutuksia sekä muurahaisiin että niiden runsaisiin pesävieraisiin, Elo kertoo.

– Keräsin lisäksi näistä samoista keoista sammalpunkkeja, ja tutkin eroaako kekojen lajisto. Tutkimukseni osoitti, että hakkuuaukeiden keoissa sammalpunkkien lajimäärä oli alhaisempi kuin metsäkeoissa. Sammalpunkkien kokonaisrunsaudessa tai yhteisökoostumuksessa en kuitenkaan havainnut merkittäviä eroja. Toisaalta tutkimus tarkasteli vain lyhyen, parin vuoden jälkeen tapahtunutta lajistomuutosta, joten tilanne voi olla eri esimerkiksi kun hakkuista on kulunut viisi tai kymmenen vuotta, Elo pohtii.

Kaikkiaan muurahaiskekoja ja niiden pesävieraita koskevat tutkimukset ovat Elon mukaan tärkeitä luonnonsuojelullisesta näkökulmasta. Kekomuurahaiset ovat metsäekosysteemien avainlajeja niiden moninaisten roolien vuoksi. Kekomuurahaiset ovat yleisiä Suomessa, mutta monissa muissa Euroopan maissa ne ovat uhanalaisia. Näin ollen tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös laajempiin suojelusuunnitelmiin Euroopassa.

Toisaalta myös sammalpunkit luokitellaan puutteellisesti tunnetuksi eläinryhmäksi, sillä lajien runsaudesta, levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista ei ole tarkkaa tietoa. Elo määritti väitöstutkimuksessaan yhteensä lähes 50 000 sammalpunkkia, ja luokitteli ne yhteensä 125 lajiin. Tutkimukset tuottivat siis lisätietoa noin 35 prosentista Suomen sammalpunkkilajeista, ja tutkimuksissa löytyi lisäksi neljä lajia, joita ei ole aiemmin havaittu Suomesta.

Lajintunnistus – etenkin kun kyseessä ovat nämä alle millimetrin mittaiset sammalpunkit – on hyvin haastavaa ja aikaa vievää. Siksi lajintunnistuksessa käytetään nykyään hyödyksi DNA:ta, jonka avulla lajit voidaan tunnistaa tarkasti.

– Tutkin erästä kotelopunkkeihin kuuluvaa sukua, ja sen yhdeksää lajia DNA-menetelmin. Tämän punkkiryhmän lajintunnistus on erityisen vaikeaa, koska nämä punkit voivat vetää jalat kuorensa sisään aivan kuin kilpikonnat, jolloin niistä näkee mikroskoopin alla vain ulkokuoren. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että viisi lajia voitiin tunnistaa yksiselitteisesti DNA:n avulla. Kuitenkin neljän muun lajin kohdalla DNA osoitti niiden jakautuvan kahteen eri kehityslinjaan, mikä viittaa siihen, että lajeja onkin paljon aiemmin luultua enemmän. Tässä on kyse piilotetusta lajinkirjosta, jossa ulkoisesti samalta näyttävä laji muodostaakin geneettisesti katsottuna useita eri lajeja. Tutkimus on siis merkittävä edistysaskel sammalpunkkien lajistotutkimukselle, Elo sanoo

FM Riikka Elo esittää väitöskirjansa Hidden diversity of moss mites (Acari: Oribatida) unveiled with ecological and genetic approach julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9. helmikuuta kello 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali IX, Turku).

Vastaväittäjänä on professori Mark Maraun (University of Göttingen, Saksa) ja kustoksena professori Ilari E. Sääksjärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146702.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sirén: Hallituksen yritystukileikkauspuheet sulivat

Kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Saara-Sofia Sirén (kok.) harmittelee, ettei hallituksen budjettiriihessä löytynyt valmiutta merkittäviin yritystukien karsintaan. Hallitus ei esimerkiksi poista turpeen veroetua, vaikka se Sirénin mukaan olisi ollut erinomainen esimerkki ilmastolle ja ympäristölle haitallisesta yritystuesta, jollaisten leikkaamista nykyisten hallituspuolueiden riveistä on vaadittu.

T3-sairaala aikataulussaan, rakennuskustannukset kasvaneet noin neljänneksellä vuoden 2014 arviosta

Sairaalan rakentamisesta vastaava Kai Österlund (vas.) ja T3:n hankejohtaja Timo Seppälä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-sairaalahankkeen rakennuskustannusten kasvun ennustetaan noudattavan alalla yleisesti käytettyjen Haahtelan ja Rapal Oy:n tarjoushintaindeksien kehitystä, kun tarkastelussa ei oteta huomioon betonin lujuusongelman aiheuttamia lisäkustannuksia.

Matkanjärjestäjä Marti-Mark konkurssiin, korvausta voi hakea Kilpailu- ja kuluttajavirastolta

Oy Marti-Mark Ab on asetettu konkurssiin 13. elokuuta. Yrityksellä on Kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV) konkurssin varalle vakuus, josta asiakkaat voivat hakea korvausta toteutumatta jääneistä matkapaketeista.

Salo Turun Seudun Veden asiakkaaksi?

Salon Kiikalan vedenottohanke valmistui vuonna 2006. Sen jälkeen on todettu, ettei alueelta saada käyttöön pohjavesitutkimusten perusteella oletettua vesimäärää. Vesimäärän saamiseen vaikuttaa alueen luontoarvojen vaarantuminen. Ottamoille myönnetty määräaikainen lupa on päättynyt 31.1.2018 ja uusi lupahakemus on hylätty aluehallintoviraston käsittelyssä lokakuussa 2018.

Voillà!-ruokatapahtuma tuo huippukeittiömestareita Turkuun

Voilla`!-ruokatapahtuma järjestetään 4.–6. lokakuuta kuudessa ravintolassa.

Ruokatapahtuma Voillà! syntyi vuosi sitten syksyllä sadonkorjuun aikaan, rakkaudesta ja intohimosta ruokaan, ruokakulttuuriin ja yhdessä kokemiseen. Tänä syksynä Voillà! valloittaa Aurajoen rannat 4.–6. lokakuuta.

Office 365 -tietoturvaloukkaukset edelleen kasvussa

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan Office 365 -kalasteluun liittyvien tietoturvaloukkausten määrä on syyskuussa kääntynyt kasvuun. Uutena piirteenä Office 365 -kalasteluissa on julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella ilmennyt, että jo kalasteluviestin mukana saattaa olla RAT-ohjelmia tai muita haittaohjelmia.

Linnateatterissa puhaltavat uudet tuulet

Dominon alakatsomon kalteva lattia on poistettu. Kolmessa tasossa olevia pöytiä ja tuoleja voi järjestellä tarpeen mukaan erilaisiin muodostelmiin.

Linnateatteri jatkaa syksyä komedialla. Dominon uudenkarhean Domino-salin lavalle nousevat aikuinen nainen, ja kaikki maailman miehet. Piru naiseksi on ylistys kauneudelle, älykkyydelle ja juonittelulle.

Autoliitto: Polttoaineverotus kiristyy, autokanta jatkaa vanhenemistaan

Hallituksen tuore talousarvioesitys on nostamassa työssäkäynnin kustannuksia muun muassa polttoaineveron kiristyksillä, arvioi Autoliitto. Ilmastotavoitteet ovat jäämässä autokannan uusimisen osalta puheiden tasolle. Tervetullut väylärahoituksen tasokorotus tulee kohdistaa suoritteiden mukaisesti.

Caruna nostaa jälleen sähköverkkomaksuja

Caruna ilmoitti maanantaina nostavansa siirtomaksuhintoja lähes neljä prosenttia marraskuun alusta. Omakotiliitto pitää ilmoitusta pöyristyttävänä. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa verkkoyhtiöille jatkuvan maksimituoton perinnän, silti verkkoyhtiöt jatkavat korkeita hinnankorotuksia. Verkkoyhtiöiden monen prosentin takuutuotto on Omakotiliiton mielestä räikeä ylilyönti, kun ympäröivä yhteiskunta elää nollakorkomaailmassa.

Urheilu

PNG kurottaa kohti kultaa

Paavo Nurmi Games hakee Continental Circuit -sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto uudistaa ensi vuodeksi kisajärjestelmäänsä. Timanttiliiga-kisojen alle tulee kolmiportainen World Athletics Continental Circuit -sarja. Paavo Nurmi Games hakee sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Puukkokatsomo: Päättyikö Teemu Packalenin UFC-ura?

Teemu Packalen.

Vähän jäi turkulaisittain kerrottavaa Abu Dhabissa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna käydystä UFC-illasta. Teemu Packalenin ensimmäinen vapaotteluottelu kahteen ja puoleen vuoteen kesti kolme ja puoli minuuttia. Sitten tuli kova lyönti ja valot sammuivat. Samalla, hyvin todennäköisesti, päättyi myös turkulaisen UFC-ura.

Otteluanalyysi: Inter jatkaa voitolla sarjan kärjessä

Mika Ojala, Timo Furuholm ja Filip Valencic. Interin tehotrio.

Inter on vahvasti mukana jalkapallon Veikkausliigan mestaruuskamppailussa. Joukkue otti ison loikan kohti pyttyä lyömällä IFK Mariehamnin Kupittaalla 2-0 (0-0). Maarianhaminalaiset tarjosivat hyvän vastustuksen ja olivat kenttäpelissä tasapäisiä Interin kanssa. Kotijoukkue oli kuitenkin selvästi parempi murtautumisvaiheessa ja se kykeni luomaan maalipaikkoja. Ja myös maaleja.

Menoviikko: Matka kohti mestaruutta alkaa

FC Interillä on kaikki mahdollisuudet palauttaa Veikkausliigan mestaruusveistos Turkuun 11 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisenä vastaan asettuu IFK Mariehamn.

Veikkausliigan mestaruussarja alkaa ensi sunnuntaina. Piikkipaikalta loppuhuipennukseen starttaava Inter kohtaa ensimmäisessä ottelussaan IFK Mariehamnin. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 17.

Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet ja samalla Pohjoismaiden mestaruuden Metsämäessä

Henri Bollströmin ohjastama Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet Metsämäessä.

Kavioliigan ensimmäinen kausi jatkui Turussa Metsämäen raviradalla molempien rotujen osakilpailuilla. Kylmäveristen osakilpailu oli samalla Pohjoismaiden mestaruus. Kavioliiga-pisteet ja Pohjoismaiden mestarin titteli jäivät Suomeen, kun Henri Bollström kannusti Tähen Toivomuksen voittoon. Lämminveristen osakilpailussa loisti Tapio Mäki-Tulokkaan valmentama Chief Orlando.

Åboraakkeli: Jäitä Huuhkajien sulkiin

Teemu Pukki.

Myönnettävä on, että Huuhkajilla on edelleen erinomainen mahdollisuus selvitä kesän 2020 jalkapallon EM-kisoihin. Karsintoja on jäljellä neljä peliä ja lähin uhkaaja takana on kolmen pisteen päässä oleva Armenia.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.