Kasvuodotukset vaimentuneet Varsinais-Suomessa

Hanna Munter. Hanna Munter. Kuva: Riitta Salmi

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet Varsinais-Suomessa selvästi vuoden 2018 syksystä. Asia käy ilmi tiistaina julkistetusta Pk-yritysbarometrista. Valtakunnallisesti pk-yritysten suhdanneodotukset ovat hiipuneet vuoden 2014 tasolle.

Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometristä käy ilmi, että varsinaissuomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat selvästi aiempaa heikommat, saldoluvun ollessa +10, kun luku oli viime syksynä +31. Vastaajista 27 prosenttia arvioi suhdanneodotusten paranevan seuraavan vuoden aikana. Ennallaan niiden odottaa pysyvän 56 prosenttia vastaajista ja 17 prosenttia huononevan.

– Pk-yritysten suhdanneodotukset noudattelevat tammikuussa julkaistun Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen linjaa. Kansantalouden kasvun hidastuessa myös varsinaissuomalaisten yrittäjien odotuksissa näkyy laskua, mutta ne ovat silti edelleen positiiviset. On ilahduttavaa, että yrityksissä on edelleen työllistämis- ja kasvuhalukkuutta, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Suhdannenäkymät ovat henkilökunnan määrän lisäämisen osalta vain hieman aiempaa heikommat: saldoluku on +9, kun se syksyllä 2018 oli +12. Työvoiman saatavuus, kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus sekä työn sivukulut ovat koko maassa ja Varsinais-Suomessa suurimmiksi koetut työllistämisen esteet.

– Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittavan maan hallituksen on tartuttava voimakkaasti toimeen yritysten kasvun edellytysten parantamiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sekä työllistyminen että työllistäminen on tehtävä helpommaksi. Työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa ja työllistämisen kynnystä tulee edelleen madaltaa, Munter toteaa.

Varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä 34 prosenttia on Pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhalukkaita. Toimintansa aikoo pitää ennallaan 35 prosenttia vastaajista. Noin joka seitsemäs yritys suunnittelee toimintansa tilapäistä supistamista seuraavan vuoden aikana – eniten suunnitellaan työaikajärjestelyjä ja lomautuksia. Toimintansa aikoo lopettaa kaksi prosenttia vastanneista yrityksistä. Se on hieman vähemmän kuin viime syksynä.

Varsinaissuomalaista pk-yrityksistä 62 prosentilla ei ole viimeisen vuoden aikana ollut tarvetta hankkia ulkopuolista lisärahoitusta. Vastaajista 28 prosenttia on hankkinut ja saanut lisärahoitusta. Heistä suurin osa, noin 70 prosenttia, on hakenut rahoitusta pankista. Vastaajista 15 prosenttia on saanut rahoitusta Finnverasta.

Rahoituksen saatavuus viimeisen 12 kuukauden aikana on pysynyt hyvänä, sillä vain kaksi prosenttia alueen pk-yrityksistä ei ole saanut, ja kahdeksan prosenttia ei ole hakenut tarvitsemaansa rahoitusta. 43 prosenttia alueen pk-yrityksistä arvioi, että pankkien luottopolitiikka on kiristynyt. Merkittävimmäksi syyksi edellä mainittuun kerrotaan kireät vakuusvaatimukset.

Varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä viidennes aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Haettavasta rahoituksesta yli puolet (52 prosenttia) aiotaan käyttää kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin.

– On ilahduttavaa, että pk-yritykset hakevat rahoitusta investointeihin ja sitä kautta ylläpitävät kilpailukykyään, toteaa Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.

Vuonna 2018 Finnvera rahoitti varsinaissuomalaisia yrityksiä yhteensä 112 miljoonalla eurolla (110 milj. euroa vuonna 2017). Rahoituksesta kolmannes suuntautui vientikauppojen rahoitukseen. Vastaava suhdeluku valtakunnallisesti on vajaa viidennes.

– Finnveran rahoituksen perusteella voi sanoa, että kun tarkastellaan pk-yrityksiä, Varsinais-Suomi on selvästi Suomen vienti-intensiivisin maakunta, Pelkonen sanoo.

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tuottavat kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2019 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin.

Varsinais-Suomessa vastaajia on 364. Vastaajista 53 prosenttia on palvelualan, 20 prosenttia kaupan, 16 prosenttia rakentamisen ja 11 prosenttia teollisuuden aloilta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rikosuhripäivystys: Lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuutta lisättävä

Rikosuhripäivystys haluaa eduskuntavaalitavoitteissaan seuraavan eduskunnan kiinnittävän erityistä huomiota muun muassa lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden avunsaannin parantamiseen. Rikosuhripäivystys julkisti tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle 2019–23.

Ilmastonmuutoksella monia terveysriskejä

Tunnetun tiedejulkaisu Lancetin asiantuntijaryhmä on tiivistänyt näkemyksensä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kolmeen johtopäätökseen. Ilmastomuutos muodostaa suuren riskin väestön terveydelle, sen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suurimmaksi terveysteoksi ja haasteet eivät ole teknisiä tai taloudellisia vaan pääosin poliittisia. Oikea aika toimia on nyt, toteavat johtava tutkija Timo Lanki ja THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola Duodecim -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Mystiikka ja meditaatio avuksi ympäristöahdistuksessa

Panu Pihkala.

Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin -luentosarjan viidennellä luennolla Ympäristöahdistus ja toivo pohditaan, miten mystiikka ja meditaatio voivat auttaa ympäristöahdistuksen käsittelyssä. Luento alkaa Aureliassa, osoitteessa Aurakatu 18, keskiviikkona 27. helmikuuta kello 18.

Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Kaskenpuiston palvelutaloa aiotaan laajentaa noin 30 uudella asunnolla

Seniorikeskus Kaskenpuiston palvelutalon laajentaminen Vähäheikkiläntien varrella halutaan mahdollistaa asemakaavanmuutoksella. Keskukseen tulee noin 30 uutta asuntoa. Samalla pysäköintialuetta laajennetaan.

Entäs punapartisaanien tappotyöt?

Partisaanien uhrien muistoristiä pystytettiin Juntusrannan-Murtovaaran maantien varrella heinäkuussa 1943.

Nyt ollaan taas saatu tietoon se valtava asia, että suomalaiset SS-miehet ovat tehneet pahojaan. Sodassahan pahoja tehdään aina.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa

Valtion verotuloarviota alennetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron tuottoa alennetaan 196 miljoonalla eurolla johtuen muun muassa yksityistä kulutusta koskevien ennusteiden päivittymisestä. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan 156 miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa alennetaan 110 miljoonalla eurolla.

Aluehallintovirastoissa ruuhkaa, epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä moninkertaistunut alkuvuoden aikana

Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nousi laajasti julkisuuteen. Sen seurauksena yhteydenotot aluehallintovirastoon ovat moninkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Valtion t&k-rahoitus kasvaa kuluvan vuoden talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus tavoiteluokan mukaan 2018–2019.

Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 107,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2019 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 991,1 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia.

Urheilu

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?