Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aikuisista enemmistö vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18–24-vuotiaiden määrä iän ja korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan vuonna 2017.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18–24-vuotiaiden määrä iän ja korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan vuonna 2017. Kuva: Tilastokeskus

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2017 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista 18–24-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa oli vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita. Pelkän peruskoulutaustan omaavia ryhmässä oli 37,6 prosenttia. Siirtymäaika lukio- tai ammatillisen koulutuksen opinnoista korkea-asteen opintoihin näkyy myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrän vaihtelussa 20 ikävuoden kynnyksellä.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto kuvaa väestön pääasiallista toimintaa eli taloudellisen toiminnan laatua vuoden lopussa. Vuoden 2017 väestössä 18–24-vuotiaita oli noin 448 000, joista 50,3 prosenttia oli työllisiä, 31,2 prosenttia opiskelijoita, ja 1,7 prosenttia varusmiehiä. Kyseisestä ikäluokasta 75 515 henkilöä (16,9 %) oli työn ja koulutuksen ulkopuolella. Heistä 43 342 (57,4 %) oli miehiä ja 32 173 naisia.

Suurin osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aikuisista oli 20-vuotiaita (14 615 henkilöä) ja 19-vuotiaita (13 264). Pelkän perusasteen koulutuksen omaavien henkilöiden määrä oli melko tasainen kaikissa ikäryhmissä: 18-vuotiaissa heitä oli vähiten (3 270) ja 24-vuotiaissa eniten (4 511).

Sen sijaan ammatillisen koulutuksen tutkinnon ja etenkin ylioppilastutkinnon omaavien määrä vaihteli enemmän iästä riippuen. Ammatillisen koulutuksen tutkinnon omaavia työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia oli eniten 20-vuotiaissa (6 368). Ylioppilastutkinnon omaavia henkilöitä sen sijaan oli eniten 19-vuotiaissa (4 963). Korkea-asteen tutkinnon 3) omaavien määrä oli pieni tarkastelluissa ikäryhmissä: eniten heitä oli 24-vuotiaissa (794).

Tyypillisin koulutustausta työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla vaihteli ikävuosittain. 18-vuotiaissa peruskoulun korkeimpana tutkintona omaavien osuus oli suurin (3 270 henkilöä). Sen sijaan 19-vuotiaissa tyypillisin koulutustausta oli ylioppilastutkinto (4 963) ja 20–24-vuotiaissa ammatillisen koulutuksen tutkinto (4 905–6 358).

Vuosien 1987–2017 aikana työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on vaihdellut välillä 441 800–505 800. Ryhmän osuus kaikista kyseisen vuoden 18–24-vuotiaista on ollut pienimmillään vuonna 1989 (11,2 %) ja korkeimmillaan vuonna 1992 (29,7 %). Vuonna 1992 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus oli korkeimmillaan Lapin ja Kainuun maakunnissa, jossa osuus nousi yli 34,5 prosentin. Myös Päijät-Hämeessä osuus nousi 33,9 prosenttiin vuonna 1993.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien miesten osuuksissa näkyy naisiin verrattuna suurempaa vaihtelua tarkasteltuna aikajaksona. Vuosien 1987–2017 aikana 18–24-vuotiaiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuudet vastaavan ikäisestä väestöstä vaihtelivat miehillä 10,5–31,4 prosentin ja naisilla 11,9–28,3 prosentin välillä.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuudet olivat miehissä ja naisissa suurimmat 1990-luvun alun taloudellisen laskusuhdanteen aikana ja sen jälkeisinä vuosina (1991–1996). Myös sukupuolten väliset erot osuuksissa ovat olleet suurimmat laskusuhdanteiden jälkeisinä vuosina.

Vuosien 1991 ja 1996 aikana työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien miesten osuus kaikista vastaavan ikäisistä miehistä oli 1,7–4,6 prosenttiyksikköä suurempi naisten vastaaviin osuuksiin verrattuna. Lisäksi vuosien 2009 ja 2015 välillä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien miesten osuus kaikista vastaavan ikäisistä miehistä oli 1,8–5,7 prosenttiyksikköä suurempi naisten vastaaviin osuuksiin verrattuna.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin ei lasketa varusmiespalvelusta suorittavia henkilöitä. Perusasteen koulutuksen omaavien ryhmä sisältää kaikki henkilöt, joista ei ole tietoa peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta. Näitä ovat peruskoulun suorittaneet ja keskeyttäneet sekä henkilöt, joiden koulutustausta on tuntematon tai jotka ovat suorittaneet ulkomailla peruskoulun jälkeisen tutkinnon.

Korkea-asteen tutkintoon sisältyy kaikki toista astetta ylemmät tutkinnot, se on alimman korkea asteen, alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rikosuhripäivystys: Lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuutta lisättävä

Rikosuhripäivystys haluaa eduskuntavaalitavoitteissaan seuraavan eduskunnan kiinnittävän erityistä huomiota muun muassa lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden avunsaannin parantamiseen. Rikosuhripäivystys julkisti tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle 2019–23.

Ilmastonmuutoksella monia terveysriskejä

Tunnetun tiedejulkaisu Lancetin asiantuntijaryhmä on tiivistänyt näkemyksensä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kolmeen johtopäätökseen. Ilmastomuutos muodostaa suuren riskin väestön terveydelle, sen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suurimmaksi terveysteoksi ja haasteet eivät ole teknisiä tai taloudellisia vaan pääosin poliittisia. Oikea aika toimia on nyt, toteavat johtava tutkija Timo Lanki ja THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola Duodecim -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Mystiikka ja meditaatio avuksi ympäristöahdistuksessa

Panu Pihkala.

Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin -luentosarjan viidennellä luennolla Ympäristöahdistus ja toivo pohditaan, miten mystiikka ja meditaatio voivat auttaa ympäristöahdistuksen käsittelyssä. Luento alkaa Aureliassa, osoitteessa Aurakatu 18, keskiviikkona 27. helmikuuta kello 18.

Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Kaskenpuiston palvelutaloa aiotaan laajentaa noin 30 uudella asunnolla

Seniorikeskus Kaskenpuiston palvelutalon laajentaminen Vähäheikkiläntien varrella halutaan mahdollistaa asemakaavanmuutoksella. Keskukseen tulee noin 30 uutta asuntoa. Samalla pysäköintialuetta laajennetaan.

Entäs punapartisaanien tappotyöt?

Partisaanien uhrien muistoristiä pystytettiin Juntusrannan-Murtovaaran maantien varrella heinäkuussa 1943.

Nyt ollaan taas saatu tietoon se valtava asia, että suomalaiset SS-miehet ovat tehneet pahojaan. Sodassahan pahoja tehdään aina.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa

Valtion verotuloarviota alennetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron tuottoa alennetaan 196 miljoonalla eurolla johtuen muun muassa yksityistä kulutusta koskevien ennusteiden päivittymisestä. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan 156 miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa alennetaan 110 miljoonalla eurolla.

Aluehallintovirastoissa ruuhkaa, epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä moninkertaistunut alkuvuoden aikana

Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nousi laajasti julkisuuteen. Sen seurauksena yhteydenotot aluehallintovirastoon ovat moninkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Valtion t&k-rahoitus kasvaa kuluvan vuoden talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus tavoiteluokan mukaan 2018–2019.

Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 107,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2019 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 991,1 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia.

Urheilu

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?