Ahvenanmaalta löytyi 5 000 vuotta vanha ohranjyvä

Tutkijat selvittivät tuhansia vuosia vanhojen ohranjyvien iän radiohiiliajoituksen avulla. Tutkijat selvittivät tuhansia vuosia vanhojen ohranjyvien iän radiohiiliajoituksen avulla. Kuva: Santeri Vanhanen, Volker Heyd ja Marianna Kemell, julkaisu CC-BY 4.0 -lisenssillä, kuvankäsittely Tero Juutilainen

Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5 000 vuotta sitten.

Kivikauden kuoppakeraamisen kulttuurin edustajia on aiempien tutkimusten perusteella kutsuttu kovan linjan hylkeenpyytäjiksi tai jopa Itämeren inuiiteiksi. Nyt tutkijat ovat löytäneet tämän kulttuurin asuinpaikoilta ohran- ja vehnänjyviä, joiden perusteella voidaan päätellä kuoppakeraamisen kulttuurin omaksuneen pienimuotoista maanviljelyä.

Helsingin yliopiston arkeologian tieteenalan ja kemian osaston sekä ruotsalaisten arkeologian alan toimijoiden (Arkeologerna ja Arkeologikonsult) yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että kuoppakeraamisilta asuinpaikoilta Ahvenanmaalta ja nykyisen Tukholman seudulta löytyy ohran ja vehnän jyviä.

Viljanjyvien ajoitus varmistettiin radiohiilimenetelmän avulla. Tulosten perusteella viljat ajoittuvat kuoppakeraamisen kulttuurin ajalle eli ovat noin 5 300–4 300 vuotta vanhoja. Viljanjyvien lisäksi asuinpaikoilta löytyviin kasvinjäänteisiin kuului muun muassa pähkinänkuoria, omenan siemeniä, mukulaleinikin juurimukuloita ja ruusunmarjoja.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kuoppakeraamiseen kulttuuriin omaksuttiin pienimuotoista viljelyä, joka opittiin suppilopikarikulttuurin maanviljelijöiltä. Suppilopikarikulttuuri oli levittäytynyt Skandinaviaan Manner-Euroopasta.

Myös muu arkeologinen esineistö osoittaa näiden kulttuurien olleen tiiviissä kontakteissa toistensa kanssa.

– Ahvenanmaalta löytyneet jyvät ovat osoitus siitä, että kuoppakeraaminen kulttuuri levitti maanviljelyä paikkoihin, joissa sitä ei oltu aiemmin harjoitettu, sanoo Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen.

Ahvenmaalta löytynyt 5 000 vuotta vanha ohranjyvä on vanhin Suomen alueelta koskaan löytynyt viljanjyvä. Tutkijat löysivät Ahvenanmaalta myös muutama sata vuotta nuorempia ohran- ja vehnänjyviä, jotka ovat leipä- tai pölkkyvehnää.

– Selvitimme myös yhden Raaseporista löydetyn ohranjyvän ajoituksen. Tämä ja muut Manner-Suomen varhaisimmat jyvät ajoittuvat noin 3 500 vuoden taakse, joten nykytiedon mukaan niitä ilmaantuu vasta 1 500 vuotta myöhemmin kuin Ahvenmaalla, Vanhanen sanoo.

Aiemmissa tutkimuksissa on hyvin harvoin pystytty osoittamaan, että metsästäjä-keräilijäväestö olisi omaksunut maanviljelyn historiallisena aikana, saati sitten kivikaudella. Muinais-DNA-tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että maanviljely levisi Eurooppaan lähes poikkeuksetta muuttavan väestön mukana.

– Pidämme mahdollisena, että tämä pääosin merelliseen pyyntiin erikoistunut väestö jatkoi kasvien viljelyä, koska sillä oli yhteisölle sosiaalista merkitystä.

Kuoppakeraamisilta kohteilta löytyy välillä myös paljon sian luita, vaikka sika ei ollut merkittävä osa päivittäistä ravintoa. Esimerkiksi yhdestä gotlantilaisesta haudasta on löytynyt yli kolmenkymmenen sian luita.

– Kuoppakeraamikot saattoivat harjoittaa rituaalisia pitoja, joissa he söivät sikoja ja viljatuotteita. Ei ole mahdotonta, että viljoista olisi jopa pantu olutta, mutta tästä meillä ei vielä ole todisteita, Santeri Vanhanen sanoo.

Tutkimuksen pääasiallinen menetelmä on makrofossiilitutkimus, jonka avulla tutkitaan arkeologisilla kohteilla säilyneitä kasvinjäänteitä. Tässä tutkimuksessa arkeologisista kohteista otettiin maanäytteitä, joista erotettiin kasvinjäänteet kellutusmenetelmän avulla. Nämä kasvinjäänteet ovat hiiltyneitä, eli jyvät ja siemenet ovat muuttuneet hiileksi joutuessaan kosketuksiin tulen kanssa.

Kasvinjäänteet voidaan tunnistaa tarkastelemalla niitä mikroskoopin avulla ja vertaamalla niitä moderneihin kasvinosiin. Yksittäisten viljanjyvien ajoitus voidaan saada selville radiohiiliajoituksen avulla, jossa tarkastellaan radioaktiivisen hiili 14 -isotoopin hajoamista. Tällöin tuhansia vuosia vanhojen jyvien ikä voidaan saada selville muutaman sadan vuoden tarkkuudella.

Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -tiedelehdessä. Tutkimusartikkeli Maritime Hunter-Gatherers Adopt Cultivation at the Farming Extreme of Northern Europe 5 000 Years Ago on vapaasti luettavissa lehden verkkosivuilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valinnanvapaus olisi pelastanut Karinakodin

Karinakodin lakkautuspäätös puhuttaa.

Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakodissa loppuu laitosmuotoinen yksityinen saattohoito vähäisen käytön johdosta.

Sesonkikalat siivittävät kalakauppaa

Sesonkikalat ovat siivittäneet myös palvelutiskien kalamyyntiä S-ryhmässä.

Tuorekalan myynti on kasvanut S-ryhmässä ennätystahtia sekä kalatiskillä että pakatun kalan osalta. Koko kalatuoteryhmän myyntimäärä on kasvanut 20 prosenttia, ja valintapakatun tuorekalan myynnin kasvu lähentelee peräti 40 prosenttia.

Lounais-Suomessa ja Hämeessä kuivaa

Lounais-Suomessa ja Hämeessä kevät on ollut vähäsateinen. Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuoden kuivan kesän myötä tavanomaista alemmaksi, joten vesitilanne jatkuu etenkin Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana.

Eturauhassyövän merkkiaine PSA aktivoi syövän leviämiseen osallistuvia veri- ja imusuonikasvutekijöitä

Eturauhassyövän merkkiaine PSA on yksi niistä piiskureista, jotka aktivoivat syövän leviämiseen osallistuvia veri- ja imusuonikasvutekijöitä, paljastaa uusi tutkimus.

Turun seutukunnan työttömyysaste laskenut lähes Helsingin seutukunnan tasolle

Turun seutukunnan työttömyysaste oli huhtikuussa vain 0,4 prosenttiyksikköä Helsingin seutukuntaa korkeampi. Työttömyyden nopea lasku jatkui Turussa ja Turun seutukunnassa edelleen huhtikuussa 2019.

Turun vilkkaimmilla rannoilla rantavalvojat kesäkaudella

Saaronniemen rannalla on valvontaa jokaisena päivänä 3.6.–11.8. kello 11–18, myös juhannuksena.

Rantavalvojat valvovat turvallisuutta Turun vilkkaimmilla uimarannoilla tänäkin kesänä. Rantavalvojat työskentelevät Ispoisten ja Ekvallan rannoilla joka päivä 3.6.–11.8. kello 11–18 lukuun ottamatta päivittäistä lounasaikaa kello 13.30–14. Juhannusaattona ja -päivänä 21.–22. kesäkuuta ei Ispoisissa ja Ekvallassa ole rantavalvontaa.

C21-kaupunginjohtajat: Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu nopeimmin kuntapohjaisesti

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulee uudistaa nopeasti, kuntapohjaisesti ja kaikki voimavarat tulee keskittää palveluiden, ei hallinnon kehittämiseen. Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat huolissaan tulevan hallituksen kaavailuista jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista maakuntamalliin pohjautuen.

Kaupungin ytimeen rakentuvat uudiskohteet kiinnostavat Turussa asunnonostajia

Kupittaan Momentumin valmistumisen myötä asuinalue on valmis.

Asuinkäyttöön sopivat keskustatontit ovat Turussa harvassa. Auratum Asunnot rakennuttaa Turun keskustaan ja Kupittaan alueelle parhaillaan useampia uudiskohteita, joille on saatu tilaa purkamalla vanhaa rakennuskantaa.

Junnila: 5G-verkkojen rakentamisessa huomioitava kansallinen turvallisuus

Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) jätti torstaina kirjallisen kysymyksen Suomen 5G-verkkojen turvallisuudesta kiinalaisvalmistaja Huaweihin liitettyjen tietoturvauhkien vuoksi. Suomessa Huawei on merkittävässä asemassa Elisan 5G-verkon toteuttamisessa.

Kaupunki
Urheilu

Tahrat Justin Gatlinin kilvessä mahdollistavat olympiavoittajan saapumisen Turkuun

Renaud Lavillenie ja muut kenttälajien huiput ovat saaneet paistatella valokeilassa Paavo Nurmi Gamesissa.

Pikajuoksutähti Justin Gatlinin saapuminen Paavo Nurmi Gamesiin on herättänyt monenlaisia tunteita suomalaisessa yleisurheiluväessä. Osa on innoissaan maailman huipputason juoksijan saapumisesta, osa pitää Gatlinia dopingissa ryvettyneenä huijarina.

Vastoinkäymiset ovat hioneet huippuerotuomari Mattias Gestraniuksen särmiä

Mattias Gestranius viihtyy hyvin Paraisilla. – Täällä on kaikki mitä tarvitsen. Ja jos ei jotain ole, se löytyy puolen tunnin matkan päästä Turusta. Tämä on pieni ja idyllinen paikka. Ei minulla ole mitään syytä lähteä muualle.

Paraisilla asuva Mattias Gestranius on tällä hetkellä yksi Suomen parhaimmista ja arvostetuimmista jalkapalloerotuomareista. Arvostuksesta ja onnistumisista kertoo sekin, että Gestraniuksesta tuli viime marraskuussa 23 vuoteen ensimmäinen suomalaiserotuomari, joka puhalsi Mestarien liigan ottelun.

Åboraakkeli: Hudson Kaapo Kakon jakolinjana

Kaapo Kakko.

Joki on totta kai Kaapo Kakolle tuttu näky. Jokaisen turkulaisen sielussa Aurajoki virtaa vuolaana ja kirkasvetisenä.

Suomi finaalitavoittein kilpa-aerobicin EM-kisaan Bakussa

Turkulaiset Fanny Samppa (vas.) ja Erika Rautiainen (oik.) tavoittelevat onnistumisia EM-areenalla sekä yksilökisassa että triossa yhdessä Linn Aghan kanssa.

Kilpa-aerobicin Euroopan mestaruudet ratkotaan tänä viikonloppuna Bakussa, Azerbaidzanissa. Kilpailussa nähdään suomalaisedustusta niin naisten kuin nuorten sarjoissa.

Oskari Siiki vahvistaa Tuton hyökkäystä

Oskari Siiki vetää ensi kaudella päälleen Tuton paidan.

Tuto Hockey ja Oskari Siiki ovat solmineet kauden 2019–20 kattavan pelaajasopimuksen. Siiki siirtyy Tutoon Turun Palloseurasta.

Jere Karlssonille ja Eetu Salmelalle jatkosopimukset Tuto Hockeyn kanssa

Jere Karlsson.

Jere Karlsson ja Eetu Salmela ovat tehneet Tuto Hockeyn kanssa jatkosopimukset kaudelle 2019–20.

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!