Putoaminen digikelkasta lisää eriarvoistumista

Mahdollisuus käyttää älypuhelinta monipuolisesti on avain siihen, että kokevatko suomalaiset olevansa digitaalisesti yhdenvertaisia vai kokevatko he eriarvoistumista. DNA:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista (87 %) kokee olevansa ainakin jokseenkin yhdenvertaisia digitalisoituvassa Suomessa. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista kokee olevansa digitaalisesti eriarvoisia. Yleisimpiä syitä eriarvoisuuden kokemukselle ovat osaamisen puute sekä iäkkyys, joka aiheuttaa vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana.

Erityisesti älypuhelimen osaamattomuus vaikuttaa eriarvoisuuden kokemiseen: 44 prosenttia niistä, jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, eivät tunne itseään yhdenvertaiseksi.

– Toimivat yhteydet, laitteet ja kyky käyttää niitä ovat avain siihen, että ihmiset kokevat osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tietotekninen osaaminen ja verkkopalveluiden käyttö ovat kansalaistaitoja, ja siksi käytön tukemiseen ja motivoimiseen kannattaisi panostaa. Palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, mikä voi joko helpottaa asiointia tai vaikeuttaa sitä, jos ihmisellä ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista. Vaikka kokemus digitaalisesta eriarvoisuudesta kasvaa iän mukana, niin huoli digikelkasta putoamisesta koskettaa oikeastaan kaikenikäisiä. Jo alle nelikymppiset ovat huolissaan siitä, että tippuvat kehityksestä, toteaa DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

DNA:n Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksen mukaan suomalaiset tiedostavat kyllä, että erilaiset järjestöt tarjoavat älypuhelimen ja muiden digilaitteiden käyttökoulutusta. Useimmilla on lähipiirissä myös joku ihminen, jolta he voivat pyytää apua. Suurin este opettelulle kumpuaakin siitä, ettei opettelusta olla kovin kiinnostuneita (54 %).

– Me HelsinkiMissiossa saamme ikääntyviltä valtavasti pyyntöjä älypuhelinten ja muiden digilaitteiden käytön opetuksesta. Kokemuksemme mukaan ikäihmiset ovat motivoituneita oppimaan, mutta opastuksen pitäisi olla henkilökohtaista. He tarvitsevat myös toistoa, sillä uuden oppiminen ei ole enää niin nopeaa. Jos liikkuminen on vaikeaa, niin kotiin tuleva digikummi voisi olla oikea tapa lisätä vanhusten digitaitoja. On hienoa, että me pystymme DNA:n yhteistyön avulla lisäämään tällaista henkilökohtaista opetusta, sanoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander.

Suomalaiset ovat enemmän huolissaan jonkun läheisensä digitaidoista ja sen aiheuttamasta eriarvoisuudesta kuin omasta puolestaan. 40 prosentilla löytyy lähipiiristä joku, joka on jäänyt joko yhteiskunnallisten palveluiden tai sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle puutteellisen digiosaamisen vuoksi.

Pelko digikelkasta tippumisesta liittyy kaikenikäisiin, vaikka se korostuukin hieman vanhemmissa ikäluokissa. 18 prosenttia suomalaisista pelkää jäävänsä tulevaisuudessa yhteiskunnan ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen takia.

Huolestuminen lisääntyy jo alle 40-vuotiailla, mutta 55–64-vuotiaat ovat kaikista huolestuneimpia siitä, että osaamisen puute tulee johtamaan eriarvoistumisen kasvuun Suomessa (78 %).

– Nämä ihmiset ovat edelleenkin työelämässä ja ovat kenties huomanneet digitalisaation kiihtyvän koko ajan. He huomaavat, ettei digitalisaatiosta ole paluuta takaisin. Samalla heidän omat vanhempansa ovat sen ikäisiä, että heidän digivaikeutensa mietityttävät. Nämä eläkeikää lähestyvät ehkä ajattelevat, että digitaalisuus tulee leimaamaan hyvin paljon heidän omaa vanhuuttaan ja kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Se voi pelottaa, Colliander toteaa.

87 prosenttia suomalaisista kokee olevansa ainakin jokseenkin yhdenvertainen muiden suomalaisten kanssa digitalisoituvassa Suomessa. Eriarvoisuuden kokemus kasvaa kuitenkin hieman vanhempia ikäluokkia kohden.

Suurimmalla osalla vastaajista on käytössään älypuhelin ja tietokone ja digitaalisten laitteiden riittävyyteen ollaan yleisesti tyytyväisiä. Ne, joilla ei ole älypuhelinta, ovat vähiten tyytyväisiä digitaalisiin laitteisiinsa.

Suurin osa vastaajista on käyttänyt oman pankin verkkopankkia sekä karttapalveluita. Sosiaalisen median palveluista yleisimpiä ovat WhatsApp, YouTube ja Facebook. Valtion palveluista käytetyin on kela.fi. Suurin osa kokee raha- ja pankkiasioiden sekä matka- ja reittipalveluiden verkkoon siirtymisen elämää helpottavaksi.

Kyky käyttää älypuhelinta on keskeisin digitaalista yhdenvertaisuutta lisäävä seikka. Ne jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, kokevat itsensä eniten eriarvoisiksi (44 % näistä vastaajista).

Yhdenvertaisuuden kokemus syntyy osaamisesta tai oppimisen mahdollisuudesta sekä laitteiden omistamisesta. Eriarvoisuuden kokemus puolestaan liittyy nimenomaan siihen, että osaamisessa on puutteita.

Noin 40 prosentilla löytyy lähipiiristä joku, joka on jäänyt joko yhteiskunnan tai sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle digitalisoitumisen vuoksi. Syrjäytyneeksi koetaan useimmiten joku sukulainen, ja sen syynä pidettiin osaamisen puutetta.

Heikoimmat älypuhelimen käyttötaidot ovat yli 75-vuotiailla. Heistä valtaosa (65 %) uskoo kuitenkin, että mahdollisuuksia parantaa digitaalista osaamista on tarjolla.

54 prosenttia niistä, jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, ilmoittaa syyksi sen, ettei opettelu ole kiinnostanut.

Reilusti yli puolet vastaajista uskoo, että laitteiden puuttuminen tai osaamisen puute johtavat Suomessa eriarvoistumiseen.

DNA toteutti Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksen yhteistyössä tutkimustoimisto Nepan kanssa. Kysely tehtiin puhelin- ja online-haastatteluina alkuvuodesta 2019, ja siihen vastasi 1 029 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tulokset on painotettu Suomen väestöä edustaviksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Keskitetyillä asiakas- ja potilastietojärjestelmillä säästetään työaikaa ja luodaan entistä laadukkaampia palveluita

Pirstaleisia sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja on pitkään hyödynnetty vain yksilön akuutin ongelman ratkaisemiseen, mikä on hidastanut terveydenhuoltoa. Keskitetyillä tiedonhallinta-alustoilla voidaan kuitenkin luoda mahdollisuuksia tiedon tehokkaalle ja reaaliaikaiselle hyödyntämiselle. Keskitettyjen potilas- ja asiakastietojärjestelmien ansiota yksilön terveystiedot löytyvät samasta paikasta, mikä nopeuttaa terveydenhoitoa.

Työryhmä valmistelee luottolaitos- ja kriisinratkaisulainsäädännön tarkistamista

Työryhmä valmistelee luottolaitos- ja kriisinratkaisulainsäädännön tarkistamista. Valmisteltavien lainmuutosten tavoitteena on parantaa pankkien kykyä sietää häiriöitä. Suomi panee muutoksilla täytäntöön niin sanotun EU:n pankkipaketin.

Oletko tietämättäsi värisokea?

Mistä johtuu, että toiset näkevät sen värikkäämpänä kuin toiset? Miten värisokeus ilmenee, ja miten se vaikuttaa elämään? Specsaversin optikko Sauli Karvinen listaa viisi faktaa värisokeudesta.

Asfaltointityö haittaa liikennettä Pernontiellä

Asfaltointityö haittaa liikennettä Pernontiellä keskiviikosta perjantaille. Työaika on kello 7–17. Työkoneita on liikenteen seassa.

Fingrid lisää säätösähkön reaaliaikaista markkinatietoa

Fingrid laajentaa säätösähkön reaaliaikaisen hintatiedon julkaisun testiä. Tavoitteena on sekä lisätä sähkömarkkinoiden läpinäkyvyyttä, että luoda kaikille toimijoille yhtenäiset toimintamahdollisuudet markkinoilla. Fingrid haluaa osaltaan mahdollistaa joustavan sähkön kulutuksen, tuotannon ja varastojen osallistumisen yhä lähempänä reaaliaikaa käytävään sähkökauppaan.

Uusi EU-asetus suitsii määräysten vastaisten tuotteiden kauppaa

Uusi EU-asetus tuotteiden markkinavalvonnasta tuli voimaan 15. heinäkuuta, ja sitä aletaan soveltaa pääosin kesällä 2021. Asetuksella pyritään aiempaa paremmin varmistamaan, että EU:ssa myytävät tuotteet täyttävät niille asetetut vaatimukset.

Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa vuodentakaisesta, laskua edelliskuukauteen

Tuotannon volyymi 2005–2019, trendi ja kausitasoitettu sarja.

Työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi toukokuussa 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Kausitasoitettu tuotanto puolestaan laski 0,9 prosenttia edelliskuukaudesta. Huhtikuun 2019 työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 1,8 prosenttia (oli 2,8) edellisvuoden huhtikuusta.

Uusia varotoimia suositellaan metotreksaatin annosteluvirheiden välttämiseksi

Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) suosittelee uusia varotoimia metotreksaattia sisältävien valmisteiden annosteluvirheiden välttämiseksi, sillä jotkut potilaat ovat virheellisesti ottaneet lääkettä joka päivä kerran viikossa tapahtuvan annostelun sijaan.

Kestävää ulkoilua kierrätysmateriaalista

Ulkoilualan arvostettu ISPO Outstanding Outdoor -tuotekilpailu valitsi Halti Hiker Next Generation -takin parhaaksi tuotteeksi Outdoor Lifestyle Apparel -tuotekategoriassa. Takki syntyi born to be recycled -ajattelutavasta, jossa tuotteen elinkaaren loppuvaiheet otetaan huomioon jo tuotekehityksessä. Takki on tehty osin kierrätetystä materiaalista ja se on veden- ja tuulenpitävä. Tuote on osa Outdoor-mallistoa ja saatavilla kaupoissa keväällä 2020.

Urheilu

Kupittaanpuiston minigolfkentän ennätykset uusiksi

Karl-Anton Lönnroth.

Kupittaanpuiston minigolfkentällä pelattiin Finnish Adventure Golf Masters -kilpailut viikonloppuna. Kansainväliseen kilpailuun osallistui noin 30 pelaajaa, joiden joukossa oli useampi maailmanmestari.

Maradona – pyhimys ja luopio

Diego Maradona pelasi parhaat vuotensa Napolissa 1980-luvun lopulla.

Asif Kapadia keskittyy dokumentissaan Diego Maradonan vuosiin Napolissa

Jälkipeli: Pesäpallolla vahva asema Pöytyällä

Pesäpallolla on vahva asema Pöytyällä. Pöytyän Urheilijoiden naiset pelaavat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Maaseudulla on kuitenkin omat haasteensa. Yhteistyötä pitää tehdä yli kuntarajojen, muun muassa Turun kanssa.

– Pöytyä on pinta-alaltaan kaksinkertainen Turkuun verrattuna. Meillä välimatkat ovat pitkiä. Pienessä seurassa joutuu panostamaan siihen, että lapset ylipäätään pääsevät liikkumaan, kertoo Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio haasteista, jotka ovat erilaisia maaseudulla kuin kaupungissa.

Otteluanalyysi: Muzacin pusku takasi voiton AC Oulusta

Toppari Valtteri Vesiaho debytoi onnistuneesti TPS-paidassa.

Kova ottelu, hyvä ottelu. Maalitilanteita ei ollut paljon, mutta TPS loi niitä enemmän kuin AC Oulu ja käytti niistä yhden. Vaihtomies Albijon Muzaci puski kulmasta voitto-osuman, ja TPS löi AC Oulun 1-0 (0-0) Kupittaalla Ykkösen kärkipään kamppailussa. Asetelma Ykkösen kärjessä säilyi entisellään, sillä Haka löi Jaron. TPS repi kuitenkin lisää kaulaa muihin, sillä Jaro ja MuSa ovat jo kymmenen pisteen päässä.

Missäs oot?: Rankkuutta kaipaava Suomen mestari

Antti-Jussi Juntunen.

Tavoitimme Turun Urheiluliittoa edustavan maantiepyöräilijä Antti-Jussi Juntusen perjantaina 5. heinäkuuta kello 11.40.

Åboraakkeli: Hyppytuliaisia Gävlestä?

Taika Koilahti.

Mitä tulee Suomen menestymismahdollisuuksiin, yleisurheilukesän kiinnostavimmat arvokisat alkavat torstaina, kun Gävlessä kisataan 22-vuotiaiden EM-kisat 11.–14. heinäkuuta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.