Viljelijä saa leivästä vain murusia

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ruisleipä maksoi Suomessa keskimäärin 3,56 euroa kilolta, josta viljelijän osuus siten noin 18 senttiä (5 %). Euron hintaisesta ruisleivästä viljelijän osuus on noin viisi senttiä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ruisleipä maksoi Suomessa keskimäärin 3,56 euroa kilolta, josta viljelijän osuus siten noin 18 senttiä (5 %). Euron hintaisesta ruisleivästä viljelijän osuus on noin viisi senttiä. Kuva: Mikael Rydenfelt

Jos leipä maksaa euron, viisi senttiä kuuluu viljelijälle

Kaupoista saa reilun kaupan banaaneja, mutta saako suomalainen viljelijä riittävän osuuden tuotteistaan? Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan viljelijän osuus leivän hinnasta on viisi prosenttia. Niemen mukaan Suomessa viljanviljelijät olisivat aika harvassa ilman maataloustukia. Tosin tilojen menestyksen kannalta hän painottaa myös johtamisosaamisen tarpeellisuutta tilakokojen kasvaessa.

– Viljanviljely on Suomessa aika tukiriippuvaista. Puolet viljelijän tuloista tulevat tuesta ja puolet markkinoista. Maataloustuella on merkittävä vaikutus, meillä olisi paljon vähemmän viljanviljelyä jos tukia ei maksettaisi. Niemi sanoo.

Niemi muistuttaa, että leivän valmistaminen on pitkä ketju myllyistä leipomoon ja kauppaan.

– Kaupan osuus on nyt kuitenkin pienentynyt, koska halpuuttamisen ja kauppaketjujen välisen kilpailun myötä kaupan katteet ovat laskeneet. K-ryhmällä oli jonain vuonna kampanja, jossa sai vapaaehtoisesti maksaa enemmän ruoasta, jotta viljelijä saisi lisää tuottamastaan raaka-aineesta. Suomalaisilla on ollut ylipäätään suosiollinen asenne kotimaisia tuottajia kohtaan, ja he ymmärtävät myös maataloustukien välttämättömyyden.

Niemen mukaan viljelijällä ei ole kovinkaan paljoa vaikutusvaltaa elintarvikeketjussa ja viljan hintaan vaikuttavat voimakkaasti maailmanmarkkinat.

– Viljan hinta määräytyy kansainvälisten markkinoiden mukaan. Tuottajalla ole kovin vahvaa neuvotteluasemaa tässä ketjussa. Kyllähän Suomessakin on puhuttu olisiko kuluttaja valmis maksamaan lisähinnan, jotta tuottaja saisi reilumman palkkion työstään. Viime vuonna koettiin viljakatoa kuivuuden vuoksi, joten viljan hinta nousi. Viljan kysyntä on maailmalla kasvanut, mutta tuotanto on pystynyt hyvin vastaamaan tähän kasvuun. Viljelijä saa paremman hinnan leipäviljasta kuin tuotantoeläinten rehuviljasta.

Suomessa Niemen mukaan rehuvilja on ollut lähes kokonaan kotimaista, ja leipäviljan osuus vaihtelee vuosittain.

– Leipäviljasta kuten rukiista esimerkiksi noin puoletkin voi tulla ulkomailta. Omavaraisuusprosentti voi olla satovuodesta riippuen 50–100 prosenttia. Rukiin viljely on Suomessa herkempää, koska ruis kylvetään syksyisin, joten sääolosuhteet vaikuttavat tulevaan satoon voimakkaasti.

Vaikka puhutaan viljelijöiden ahdingosta, niin Niemen mukaan Suomessa monella maanviljelijällä menee myös hyvin. Hän pitää tärkeänä hyvää johtamistaitoa tiloilla.

– Maailma on muuttunut siihen, että tilakoot suurenevat. Ne vaativat suuria investointeja ja riskinottoa, mutta myös hyvää johtamista. On aivan eri johtaa nykyajan suurta tilaa kuin 90-luvun pientilaa. Nykyinen maatilayrittäjyys vaatii jo oikeanlaista yritysjohtajuutta. Tilat, joilla liiketoiminta on otettu hyvin haltuun, pärjäävät hyvin nykyisten vaatimusten alla.

Marianne Rovio

Tiede- ja taidefestivaali Aboagorassa pohditaan maata, maapalloa ja niiden tulevaisuutta

Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa syvennytään elämän peruselementteihin tänä vuonna alkavassa The Five Rings -teemakokonaisuudessa. Ensimmäisenä on vuorossa maa, jota tarkastellaan muun muassa arkeologian ja geologian, ympäristö- ja eläinhistorian, kulttuuriperinnön, ekoteologian, runouden, performanssitaiteen ja kuvataiteen keinoin. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 21.–23. elokuuta 2019.

Kalle Samoojan kisa Tsekissä mollivoittoiseen päätökseen

Turkulaisgolffari Kalle Samooja sijoittui jaetulle 51. sijalle Euroopan Tourin Tsekin kilpailussa. Samoojan neljän kierroksen yhteistulos oli 283 lyöntiä eli viisi alle parin.

Palveluiden liikevaihto ja tuotanto kasvoivat kesäkuussa

Palveluiden työpäiväkorjatun liikevaihdon ja volyymin vuosimuutos, %.

Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden kesäkuussa 5,1 prosenttia vuoden 2018 kesäkuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi samaan aikaan 3,5 prosenttia. Kuluvan vuoden toukokuussa liikevaihto ylsi niin ikään 5,1 prosentin kasvuun, kun taas volyymi nousi tuolloin 3,7 prosenttia vuodentakaisesta. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Hyvinvointivaltion rakenteet voivat ylläpitää eriarvoisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle

Monien hyvinvointivaltioiden tavoitteena on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden lisääminen. Turun yliopistossa väittelevän Heta Pöyliön väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä.

Kaupunki teettää lisätutkimuksia Sepänkatu 2:n tiloissa, koulutyö jatkuu normaalisti

Turun kaupunginhallitus on saanut tilannekatsauksen maanantain kokouksessaan Puolalan koulun väistötilana toimivan Sepänkatu 2:n tilanteesta. Ennen kokousta kaupunginhallituksen jäsenet tapasivat myös Puolalan koulun huoltajia.

Yritysten varastojen arvo kasvoi vuoden toisella neljänneksellä

Varastojen arvon vuosimuutos teollisuudessa, kaivostoiminnassa ja sähköntuotannossa II/2018– II/2019 (TOL 2008).

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden, kaivostoiminnan, sähköntuotannon ja kaupan alan yhteenlasketut varastojen arvot kasvoivat edellisvuodesta 6,9 prosenttia vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Teollisuudessa varastojen arvo kasvoi 7,0 prosenttia vuoden 2018 toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Kaupan toimialalla varastojen arvo kasvoi 6,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Key Ensemblen uusi konserttifoorumi haastaa pohtimaan

Innovatiivisista ohjelmistoideoistaan tunnettu kamarikuoro Key Ensemble tuulettaa turkulaista kuorokonserttitarjontaa järjestämällä syksyllä teemallisen konserttifoorumisarjan eri puolille kaupunkia.

OP:n ekonomistit ennustavat vain niukkaa talouskasvua

OP:n ekonomistit laskevat kasvuennustettaan ja ennakoivat kuluvalle vuodelle enää 1,2 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna kasvu hidastuu yhä ja työllisyyden kasvu Suomessa lähes pysähtyy.

Poliisitalon ikkunoiden pesu kaventaa ajorataa ympäröivillä kaduilla

Poliisitalon ikkunoiden pesu kaventaa kevyenliikenteenväylää ja ajorataa Sairashuoneenkadulla 20. elokuuta kello 15-22, Eerikinkadulla 21. elokuuta kello 15-22 ja Puistokadulla 22. elokuuta kello 15-22.

Kaupunki
Urheilu

Kalle Samoojan kisa Tsekissä mollivoittoiseen päätökseen

Turkulaisgolffari Kalle Samooja sijoittui jaetulle 51. sijalle Euroopan Tourin Tsekin kilpailussa. Samoojan neljän kierroksen yhteistulos oli 283 lyöntiä eli viisi alle parin.

TPS Salibandy palkittiin viime kauden Salibandyteosta

TPS Salibandy palkittiin lauantaina 17. elokuuta Lempäälän Ideaparkissa kauden 2018-2019 Salibandyteosta. Palkinnon perusteena oli ennen kaikkea kohentunut ottelutapahtuma.

TPS lainaa Isiguzon Savonlinnaan

HC TPS on lainannut puolustaja Bernard Isiguzon Mestiksessä pelaavaan SaPKoon. Lainasopimus on voimassa toistaiseksi.

NHL:n työsulkukausi 2012–13 toi Mestikseenkin suuren maailman tuulia

Jesse Winchester poikkesi Kupittaan valoissa NHL:n työsulkukaudella 2012-13.

Vaikka kiekkokausi ei päättyisikään mestaruusjuhliin, saattaa kaudesta muodostua ikimuistoinen. Näin kävi Tuton urheilutoimenjohtaja Elmo Aittolalle NHL:n työsulkukaudella 2012–13.

Puukkokatsomo: Kiinnostavia änäriasetelmia

NHL-kauden alkuun on vielä vajaat pari kuukautta, mutta laineet taalakaukaloiden ympärillä lyövät jo korkeina. Vastikään pohjoisamerikkalaisessa mediassa ryöpytettiin Rasmus Ristolaista TSN:n toimittajan toimesta.

Tuto Hockey ja Forssan Palloseura yhteistyöhön

Mestiksen Tuto Hockey ja Suomi-sarjassa pelaava Forssan Palloseura ovat sopineet kaudelle 2019-20 yhteistyösopimuksesta, joka sisältää seurojen välisen pelaajaliikennesopimuksen. Tämän tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sekä edustusjoukkueiden että A-nuorten välillä.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.