Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista sanoo ottavansa koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. Vastaajista 16 prosenttia ei ollut rokotteen ottamisesta samaa eikä eri mieltä. Noin 20 prosenttia vastasi, ettei ottaisi rokotetta. Jyrkimmin kieltäytyviä oli kymmenen prosenttia vastaajista.

– On hyvä, että koronarokotteeseen suhtaudutaan melko myönteisesti. Myönteiset asenteet rokotetta kohtaan tukevat sitä, että monet ottavat sen, sanoo THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä.

Vastaava kysely tehtiin myös keväällä, ja siinä noin 70 prosenttia sanoi ottavansa koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. Keväällä ihmiset kokivat todennäköisyyden sairastua koronavirustautiin korkeampana kuin nyt syksyllä. Nyt yhä useamman mielestä sairastuminen on epätodennäköisempää kuin keväällä.

– Tiedämme, että sairastumiseen liitetty riski on merkittävä syy rokotusmyönteisyyteen. Mitä korkeammaksi riski sairastua johonkin tautiin koetaan, sitä myönteisemmin suhtaudutaan taudilta suojaavaan rokotteeseen, Sivelä sanoo.

Eniten halukkuuteen ottaa koronarokote vaikuttaa se, miten rokote suojaa itseä ja muita koronavirustautia vastaan.

– Se, että muiden suojaamista pidettiin lähes yhtä tärkeänä syynä ottaa koronarokote kuin itsensä suojaamista, on selkeä osoitus siitä, miten solidaarisesti ihmiset ajattelevat. Tämä on hienoa ja edistää yhteisiä ponnistuksia päästä epidemiatilanteesta, Sivelä sanoo.

Myös se, miten hyvän suojan rokote antaa koronavirustautia vastaan, rokotteen mahdolliset haittavaikutukset, tartuntatilanne Suomessa sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja terveysviranomaisten antamat suositukset vaikuttavat ihmisten halukkuuteen ottaa koronarokote.

– Ihmisiä kiinnostaa koronarokote, ja se herättää myös paljon kysymyksiä. Vastaamme niihin avoimesti, tarkasti ja nopeasti sitä mukaa kuin uutta tietoa on saatavilla. On hyvin tärkeää, että ihmiset saavat oikeaa ja tutkittua tietoa koronarokotteesta ja -rokotuksista, sanoo THL:n viestintäjohtaja Marjo Loisa.

Sekä kevään että syksyn tutkimuksen mukaan vanhemmat ihmiset suhtautuvat nuoria myönteisemmin koronarokotteen ottamiseen. Tuoreimman kyselyn mukaan vanhimmasta ikäluokasta, yli 64-vuotiaista, jopa 82 prosenttia sanoo ottavansa rokotteen. Nuorimmassa ikäluokassa eli 18–29-vuotiaissa jäätiin 48 prosenttiin.

– On erinomaista, että taudin kannalta suurimmassa vaarassa olevat ihmiset suhtautuvat erittäin myönteisesti rokotteeseen, toteaa THL:n johtaja Mika Salminen.

– Rokote on erittäin tärkeä osa koronavirusepidemian selättämisessä, ja se osaltaan mahdollistaa paluun normaaliin. Otan itse rokotteen heti kun sitä minulle tarjotaan, hän jatkaa.

THL:n keväällä 2020 käynnistämässä kyselytutkimuksessa tarkastellaan ihmisten asenteita, käsityksiä ja huolia koronaepidemian aikana.

Osana kyselyä tarkasteltiin myös ihmisten halukkuutta ottaa tuleva koronarokote. THL:n käyttämä kysely perustuu WHO Europen ja Erfurtin yliopiston yhdessä kehittämään työkaluun.

Tutkimusaineisto on kerätty tänä vuonna Taloustutkimuksen verkkopaneelikyselyssä. Tutkimukseen on jokaisella kyselykierroksella vastannut noin tuhat ihmistä, jotka edustavat väestöä kattavasti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)