Talvirenkaita tulee käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää marras–maaliskuun aikana. Sää- ja keliperusteisuus talvirenkaiden käyttöönotossa merkitsee kuljettajalle entistä tarkempaa ajo-olosuhteiden seurantaa. Tuoreen seurantatutkimuksen mukaan autoilijat ovat omaksuneet uudet talvirengassäännöt varsin hyvin.

Henkilöautossa, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia sekä pakettiautossa on käytettävä Suomessa talvirenkaita 1.11.–31.3. , jos sää tai keli sitä edellyttää. Talvirengasvaatimus koskee myös erikoisautoja, moottoripyöriä, mopoja ja kolmi- ja nelipyöriä sekä perävaunuja, joiden luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia. Myös yli 3,5 tonnia painaville autoille on omat talvikauden rengasvaatimukset.

Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään 3,0 millimetriä.

– Renkaiden kunnolla on suuri vaikutus liikenneturvallisuuteen. Kulutuspinnan urasyvyyden ja nastojen kunnon lisäksi on syytä kiinnittää huomiota renkaiden ikään, minkä näkee viikon tarkkuudella renkaan kyljestä. Säilytyksestä riippuen kuusi vuotta käytössä ollut rengas on kovettunut ja pitää kaikissa olosuhteissa huonommin. kymmenen vuotta valmistusajankohdasta on ohjeellinen viimeinen käyttöpäivä olosuhteista riippumatta, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Renkaan iän voi tarkastaa renkaasta löytyvästä valmistusaikamerkinnästä. Kaksi ensimmäistä merkkiä on valmistusviikko ja kaksi viimeistä merkkiä on valmistusvuosi.

Kesäkuussa 2020 voimaan tulleessa tieliikennelaissa talvirengaspakko muuttui keliperusteiseksi ja nastarenkaiden käyttöaikaa rajattiin kevätkaudella. Talvirengasmääräykset uudistettiin vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Tavoitteena on lisätä autoilijoiden omaa vastuullisuutta turvallisesta, sujuvasta ja ympäristöystävällisestä liikenteestä.

Uudistuksen vaikutuksia rengaskäytäntöihin ja liikenneturvallisuuteen arvioitiin Traficomin teettämässä kaksivuotisessa tutkimuksessa.

– Suomalaisautoilijat ovat tottuneet jo aiemmin vaihtamaan talvirenkaat alle kelien mukaan. Viime syksynä renkaanvaihdot ajoittuivat tavallista myöhempään poikkeuksellisen leudon syksyn myötä, seurantatutkimuksesta vastannut viestintäkonsultti Jouko Lahti valottaa.

– Etukäteen pelättiin, että uusi laki voisi johtaa lisääntyvään kesärenkailla ajeluun talvikeleillä. Tätä ei onneksi tapahtunut. Alkuvuodesta 2021 toteutetussa parkkipaikkaseurannassa kesärenkaiden osuus oli vain 0,3 prosenttia eli saman verran kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2018, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Riikka Rajamäki.

Kitkarenkaiden osuus henkilöautojen talvirenkaista on jatkanut kasvuaan. Viime talvena kitkarenkaiden osuus talviliikenteessä oli koko maassa keskimäärin 19 prosenttia, kun se vastaavassa parkkipaikkaseurannassa tammi–helmikuussa 2018 oli vain 12 prosenttia. Jokasyksyisten rengasratsioiden tulosten mukaan kitkarenkaiden suosion kasvu ei näyttäisi kuitenkaan johtaneen niiden yleistymiseen kesäkäytössä.

– Onnettomuustilastojen valossa talvikauden liikenneturvallisuus näyttäisi hieman kohentuneen. Kaiken kaikkiaan seurantajaksolla 2019–21 vallinneet olosuhteet olivat sekä säiden ja kelien että koronapandemian osalta niin poikkeuksellisia, että tutkimustulosten pohjalta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Lahti huomauttaa.

Traficomin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin talvi- ja kesärenkaiden vaihtoajankohtaa ja käyttöä lakimuutosta edeltävänä talvena 2019–20 ja lakimuutosta seuraavana talvena 2020–21. Tiedonkeruumenetelminä olivat kyselyt, haastattelut, kenttämittaukset ja tilastoaineistot.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)