Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa käytettävät eri valmisteita yhdistelevät koronarokotesarjat toimivat yhtä hyvin kuin sarjat, joissa jokainen annos on samaa rokotevalmistetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki koronarokotesarjojen tehokkuutta yhteistyössä Tanskan, Norjan ja Ruotsin terveysviranomaisten kanssa. Rokotteiden tehoa seurattiin kahden ja kolmen annoksen jälkeen.

– Rokotteita on saapunut Suomeen eri aikoina, minkä takia monet ovat saaneet useita eri rokotevalmisteita. Tutkimuksemme mukaan rokotesarjat suojaavat koronatartunnalta tai vaikealta koronataudilta yhtä hyvin riippumatta siitä, onko rokotuksissa käytetty samaa valmistetta vai eri valmisteiden yhdistelmiä. Kun rokotuspisteissä on voitu antaa kulloinkin saatavilla olevia valmisteita, rokotuskattavuutta on pystytty parantamaan ilman, että rokotussuoja kärsii, kertoo THL:n tilastotutkija Ulrike Baum.

Yksi yleisimmistä rokoteyhdistelmistä Suomessa on ollut kaksi annosta AstraZenecan Vaxzevriaa ja yksi Pfizerin Comirnatya. Tällaisen rokotesarjan saaneiden ja kolme Comirnaty-rokotetta saaneiden riskissä saada koronainfektio ei ollut eroa. Myöskään sairaalahoitoa vaativan koronataudin suhteen ei havaittu eroa rokotesarjojen välillä. Pohjoismainen yhteistyö mahdollisti laajan, 23 miljoonan väestöpohjan, ja näin harvinaisempienkin sarjojen vaikutusta voitiin tutkia.

Tutkijat selvittivät myös, kuinka paljon lisäsuojaa kolmas rokoteannos antaa. Kolmannen annoksen tehokkuutta arvioitaessa vaikutus oli selkein vaikeaa koronatautia vastaan. Suomessa kolmas Comirnaty-annos vähensi sairaalahoidon riskiä 78 prosenttia ja kuoleman riskiä 88 prosenttia verrattuna niihin, jotka olivat saaneet vain kaksi annosta.

Muista pohjoismaista poiketen tutkimusjakson aikavälillä Tanskassa suositeltiin kaikkien 5–11-vuotiaiden lasten rokottamista. Tällä pyrittiin vähentämään lasten koronatartuntoja ja viruksen leviämistä myös muussa väestössä. Tutkimuksen perusteella rokotettujen ja rokottamattomien lasten välillä oli kuitenkin vain vähäinen ero riskissä saada omikrontartunta. Rokotus suojasi kuitenkin hyvin sairaalahoitoa vaativalta koronataudilta.

– Nykyiset koronarokotteet vähentävät vain vähän omikrontartunnan riskiä lapsilla. Tutkimuksemme perusteella kaksi kertaa rokotetulla lapsella oli Tanskassa noin yhdeksän prosenttia pienempi koronatartunnan riski kuin rokottamattomalla ensimmäisten kolmen kuukauden aikana rokotuksesta. Koronarokotus kuitenkin pienentää lasten vaikeiden koronatautitapausten erittäin pientä riskiä edelleen noin 80–90 prosentilla. Vakavat taudinkuvat ovat sekä rokottamattomilla että rokotetuilla lapsilla hyvin harvinaisia etenkin omikronaikana, kertoo asiantuntijalääkäri Eero Poukka THL:stä.

Tutkimus on Euroopan lääkeviraston (EMA) rahoittama. Sen tietoja hyödynnetään tulevissa lasten ja nuorten koronarokotussuosituksissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)