Viime influenssakaudella rokotusrekisteriin kirjattiin 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille lähes 140 000 rokoteannosta enemmän kuin sitä edeltävällä kaudella. Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan 65 vuotta täyttäneistä lähes 63 prosenttia otti influenssarokotteen kaudella 2021–22. Alle 3-vuotiaista lapsista influenssarokotteen sai 41 prosenttia ja 3–6-vuotiaista 31 prosenttia.

Kaikki alle 7-vuotiaat sekä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat oikeutettuja kansallisen rokotusohjelman mukaiseen maksuttomaan influenssarokotukseen.

Ikääntyneiden rokotuskattavuus nousi kymmenen prosenttiyksikköä

Viime influenssakaudella rokotusrekisteriin kirjattiin 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille lähes 140 000 rokoteannosta enemmän kuin sitä edeltävällä kaudella (2020–21). Kaikkiaan ikääntyneiden rokotuskattavuus nousi kymmenen prosenttiyksikköä.

Ikääntyneiden influenssarokotuskattavuus on ollut noususuunnassa jo useiden vuosien ajan. Korona-aikana ikääntyneet ovat ottaneet influenssarokotteita erityisen ahkerasti. Osa noususta voi selittyä myös sillä, että tietoja saadaan aiempaa kattavammin rokotusrekisteriin.

Terveyskeskuksittain tarkasteltuna ikääntyneiden rokotuskattavuus vaihteli noin 28 prosentista 74 prosenttiin. Myös kunnittain tarkasteltuna kattavuuserot ovat edelleen suuria. Kaikkiaan yli 200 kuntaa ylsi kuitenkin yli 60 prosentin kattavuuteen.

Myös pikkulapsiperheiden innokkuus influenssarokotteen ottamiseen on kasvanut useiden vuosien ajan tasaisesti, mutta korona-aikana rokotuskattavuus on hivenen laskenut.

Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan alle 3-vuotiaista lapsista 41 prosenttia ja 3–6-vuotiaista 31 prosenttia sai influenssarokotuksen viime syksyn tai talven aikana. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 43 prosenttia ja 35 prosenttia. Valtaosa 2–6-vuotiaista sai influenssarokotteensa nenäsumutteena.

Alle 3-vuotiaiden lasten influenssarokotusten kattavuus vaihteli terveyskeskusalueittain 5 prosentista 63 prosenttiin ja 3–6-vuotiaiden neljästä prosentista lähes 59 prosenttiin. Rokotuksia otettiin Itä-Suomessa suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin Länsi-Suomessa.

Rokotusintoon on voinut vaikuttaa muun muassa se, kuinka harmillisiksi influenssa ja sen jälkitaudit mielletään ja kuinka helposti rokotusajan on saanut korona-aikana. Osa lapsista on voinut jäädä rokottamatta, koska vanhemmat ovat voineet ajatella, että riski sairastua influenssaan on vähäinen koronan torjuntatoimien vuoksi.

Pikkulasten ja 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotuskattavuustietoja voi katsoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) interaktiivisen karttaesityksen avulla. Kartassa esitetään rokotusrekisteristä saatuja tietoja useilta eri kausilta, ja kattavuuksia voi tarkistella esimerkiksi sairaanhoitopiiri-, terveyskeskus- ja kuntatasolla. Eri alueiden kattavuuksia voi verrata myös koko maan tasoon.

Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien puutteiden vuoksi todelliset rokotuskattavuudet voivat olla rokotusrekisterin lukuja korkeampia. THL tekee yhteistyötä kuntien, yksityisten palveluntarjoajien, erikoissairaanhoidon toimijoiden sekä ohjelmistotoimittajien kanssa, jotta kattavuusluvut saataisiin mahdollisimman tarkoiksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)