Työeläkeyhtiö Veritas sai vuoden kolmannella kvartaalilla sijoituksilleen 0,5 prosentin tuoton haastavassa markkinaympäristössä. Vakavaraisuus pysyi vahvalla tasolla ja oli syyskuun lopussa 1,7 kertainen vakavaraisuusrajaan nähden.

– Myynnin näkökulmasta viimeiset kaksi vuotta ovat olleet onnistuneita, ja se luo edellytyksiä kasvulle jatkossakin. YEL-vakuutuksissa lähestymme jo 15 000 vakuutuksen rajaa, kertoo Veritaksen toimitusjohtaja Carl Haglund.

Veritaksen vakuutusmaksutulo kasvoi tammi-syyskuussa 16,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko vuoden vakuutusmaksutulon arvioidaan ylittävän 700 miljoonaa euroa.

– Veritaksen asiakasyritysten palkkasumma on kasvanut vuoden aikana noin 50 prosenttia ripeämmin kuin alalla keskimäärin.

Veritaksen sijoitusten tuotto oli tammi-syyskuussa -6,2 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat -8,2 prosenttia, osakesijoitukset -12,6 prosenttia, kiinteistöt 3,9 prosenttia ja muut sijoitukset 12,9 prosenttia. 

Vuoden kolmannella kvartaalilla sijoitukset tuottivat 0,5 prosenttia, vaikka osakemarkkinat ovat olleet laskusuunnassa.

– Pörssinoteerattujen osakkeiden lasku on jatkunut, mutta vaihtoehtoiset sijoitukset ovat tuottaneet sijoitussalkussamme positiivisesti, kertoo Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen.

Vatasen mukaan markkinaympäristö muuttuu koko ajan heikompaan suuntaan.

– Talouden ja sijoitusmarkkinoiden näkymät ovat edelleen heikot. Talouskasvuodotuksia on laskettu vähitellen koko alkuvuoden ajan ja todennäköisesti euroalue on jo taantumassa, Vatanen arvioi.

Yhdysvaltojen työllisyys on pysynyt vahvana ja se on tukenut talouden lisäksi myös pohjainflaation nousua. Euroalueella sodan vaikutukset näkyvät voimakkaasti kohonneina energian ja elintarvikkeiden hintoina.

Keskuspankit jatkavat inflaation torjuntaa rahapolitiikkaa kiristämällä, mikä näkyy nopeana markkinakorkojen nousuna.

– Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on tuonut viime vuosina osakemarkkinoille myötätuulta, joka on nyt kääntynyt vastatuuleksi.

Vanhuuseläkettä ja osittaista vanhuuseläkettä on syyskuussa haettu selvästi normaalia enemmän. Eläkkeitä tarkistetaan vuodenvaihteessa indeksikorotuksella, joka on tänä vuonna poikkeuksellisen suuri.

– Työeläkeindeksin korotus hyödyttää tänä vuonna eläkkeelle jääviä. Hakemuksia on tullut syyskuussa 108 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, kertoo Haglund.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten hakijamäärä on puolestaan laskenut vuoden aikana. Syyskuun loppuun mennessä päätöksiä on tehty 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

– Mielenterveyden sairaudet ovat nykyään yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ne korostuvat erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä, Haglund sanoo.

Suomessa on tehty hyvää työtä työturvallisuuden kehittämisessä ja saatu fyysistä työkykyä uhkaavat asiat hyvin aisoihin.

– Työpaikoilla pitäisi nyt samalla tavalla panostaa mielenterveyttä edistävään työhön, jotta kehityksen suunta saadaan käännettyä. Tämä on asia, joka täytyy ottaa vakavasti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)