Työeläkevarat laskivat viime vuonna, lasku ei vaikuta eläkkeiden rahoitukseen

Suomalaisten työeläkevarat laskivat yhteensä 17 miljardia euroa vuoden 2022 aikana. Varoja oli vuoden päättyessä 238 miljardia. Laskua aiheutti inflaation myötä kohonnut korkotaso, joka osui sekä korko- että osakesijoitusten arvostuksiin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä lasku taittui.

Vaikea maailmantilanne näkyi sijoitusmarkkinoilla ja suomalaisissa työeläkesijoituksissa vuoden 2022 aikana. Tämä käy ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista, jotka kokoavat koko työeläkejärjestelmän varojen ja sijoitustuottojen kehityksen.

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiamarkkinoiden heilunta ja inflaation nousu loivat merkittävää epävarmuutta sijoitusmarkkinoille. Maailmantilanteesta huolimatta suomalaiset eläkevakuuttajat selvisivät vuodesta verrattain pienillä tappioilla, kuvaa Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Työeläkevarojen nimellistuotto koko vuodelta oli miinuksella 5,9 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, painui -13,8 prosenttiin. Osakesijoitusten tuotot olivat vuoden aikana keskimäärin reaalisesti -16 prosenttia, korkosijoitusten -14,7 prosenttia, kiinteistösijoitusten -5,2 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot -6,3 prosenttia.

– Työeläkesijoitukset on hajautettu sekä omaisuuslajikohtaisesti että maantieteellisesti. Hajauttaminen loiventaa tappioita, mistä oli hyötyä erityisesti viime vuonna. Maailman keskeisten osakeindeksien vuosituotot olivat nimellisesti 15–30 prosenttia pakkasella, Koivurinne kertoo.

Vuosi 2022 oli heikoin sitten finanssikriisin. Vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä osakemarkkinoilla oli kuitenkin pientä nousuvirettä, minkä seurauksena eläkevarat kasvoivat noin miljardin.

– Varojen heilahtelu on normaali osa sijoitustoimintaa, kun kokonaissalkusta yli puolet on sijoitettu osakemarkkinoille. Vuonna 2022 nähty eläkevarojen lasku on juuri tällaista vaihtelua, eikä se vaaranna työeläkkeiden rahoitusta, sanoo Koivurinne.

– Viime vuodet ovat koronasta huolimatta olleet kasvun aikaa työeläkevaroille. Kasvu on ollut pitkälti osakemarkkinoiden hyvien tuottojen ansiota, Koivurinne kuvaa.

Edellisvuosien hyvät sijoitustuotot näkyvät edelleen myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vahvana vakavaraisuutena.

Varojen ja sijoitustoiminnan merkitys työeläkkeiden rahoituksessa on väestörakenteen muutoksen takia kasvamaan päin. Kerättävät työeläkemaksut eivät ole enää vuosiin riittäneet kattamaan vuosittaista eläkemenoa. Nykyisin noin viidesosa yksityisalojen eläkkeistä rahoitetaan varoista ja niiden tuotoista. Osuus kasvaa tulevina vuosikymmeninä.

– Yhteiskunnalliseen keskusteluun on noussut kysymys siitä, voisiko työeläkkeiden rahoitusta parantaa lisäämällä eläkevarojen sijoitusriskiä eli sijoittamalla entistä enemmän osakkeisiin. Tämä vaatisi muun muassa yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskevan vakavaraisuuskehikon kehittämistä, Koivurinne sanoo.

– Osana eläkejärjestelmän kehittämistä on tärkeää pohtia keinoja saada työeläkesijoituksista enemmän irti. Samalla on syytä tunnistaa, että mitä enemmän otetaan riskiä, sitä enemmän varojen määrä vaihtelee lyhyellä aikavälillä, muistuttaa Koivurinne.

– Työeläkkeiden rahoituksen parantamisessa sijoitustuottojen avulla on kyse hyvin pitkäjänteisestä työstä, ja työn hedelmiä korjataan vasta vuosikymmenten kuluttua, Koivurinne korostaa.

Koivurinne analysoi rahoitusmarkkinoiden tapahtumia viime vuodelta ja kertoo työeläkesijoitusten kehityksestä myös pitemmällä aikavälillä blogikirjoituksessa.

Telan seuraava sijoitusanalyysi vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen tilanteesta julkaistaan toukokuun lopussa.

Eläkevarojen määrää koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja sekä aineellisia hyödykkeitä. Telan tilastoimat eläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Viemäri- ja vesijohtotyöt katkaisevat liikenteen Tiilentekijänkadulla

Viemäri- ja vesijohtotyö katkaisee tien moottoriajoneuvoliikenteeltä Tiilentekijänkadulla Stålarminkadun risteyksen kohdalta 17. heinäkuuta asti. Kiertotie opastettu Mestarinkadun ja Tervahovinkadun kautta.

Nuorten toiveita äänitaideteoksessa Auransillalla

Elsi Kaisalmi (vas.) ja Leevi Laamanen pääsevät ääneen.

Auransillan ääni- ja videotaidealustalla saa keskiviikkona 1. heinäkuuta ensiesityksensä Turunlahden sanaversomon Mitä me halutaan -äänitaideteos. Sanaversomo järjesti kesäkuussa 12–17-vuotiaille turkulaisille suunnatun verkkokyselyn, jossa sai nimettömänä kertoa siitä, mitä toivoo tai haluaa. Kerätystä aineistosta dramatisoitiin teksti, jonka ympärille lopullinen, heinäkuun alusta lähtien Turun keskustassa kuultava äänitaideteos rakentuu.

Kadunrakennustyö hidastaa liikennettä Uudenmaantiellä

Kadunrakennustyö hidastaa liikennettä Uudenmaantien ja Seppelkadun risteyksessä 29.6.–7.8. Uudenmaantiellä yksi ajokaista on pois käytöstä molemmista ajosuunnista. Paikalla on poikkeava nopeusrajoitus 30 km/h. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Noutopaketti nököttää toimituspisteessä keskimäärin vuorokauden

Turkulaisten verkkokauppapaketit ehtivät odottaa ulkoautomaateissa keskimäärin reilut 24 tuntia, mikä vastaa tarkalleen suomalaisten keskimääräistä noutoaikaa. Kaupungin sisällä erot ovat kuitenkin huomattavia, kertoo paketti- ja logistiikkayhtiö PostNordin data.

Kyselytutkimus: Suomalaisten maksaminen muutoksessa

Lähes 80 prosenttia käyttää arkisissa maksuissaan yleensä muita maksuvälineitä kuin käteistä, kertoo OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämä kyselytutkimus. Maksamisessa tapahtunut murros näkyy myös asenteessa käteistä kohtaan: vain 16 prosenttia kaikista suomalaisista on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että käteisen käyttö helpottaa budjetointia, koska se tekee kuluttamisen näkyväksi.

Kun teatteri vei Akseli Hakkaraisen sydämen

Aateliskalenteri-näytelmän Toivo Kajander pitää kiinni ylpeydestään ja työväenluokkaisista perinteistään. Roolissa Akseli Hakkarainen.

Teattereihin on välillä lyöty laitosmaisuuden tai liikataiteellisuuden leima, kesäteattereiden ylle langetettu keveyden imago, puskateattereistakin puhutaan. Suomalaisen kesäteatterihistorian ylevä merkkipaalu on Tampereen Pyynikillä vuosina 1961–1970 esitetty Tuntematon sotilas. Sen sata esittäjää ja 350 000 katsojaa näyttivät mitä kesäteatteri voi olla kun sitä esitetään ja katsotaan sydänverellä.

Myyräkannat kasvussa Lounais-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat runsastumassa kohti monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaihetta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa. Pohjois-Suomessa kannat ovat myös kasvamassa, mutta huippu on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2027. Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta. Lounais-Suomessa myyriä esiintyy kohtalaisesti.

Ilmalämpöpumppujen vahinkoriski kasvaa hellesäällä

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan lämpimät kesät ovat saaneet puolet (49 %) suomalaisista investoimaan jollain tavalla viilennykseen. Helteet lisäävät myös vahinkoriskiä: viime kesän ennätyspitkän hellejakson aikana ilmalämpöpumppuihin liittyviä vahinkoilmoituksia ilmoitettiin vakuutusyhtiöön kolminkertainen määrä tavanomaiseen kesäkuukauteen verrattuna.

Tutkija: Punkkirokotetta kannattaa harkita suositusalueiden ulkopuolellakin

Lämpimän kevään myötä punkit aktivoituivat tänä vuonna monilla alueilla tavanomaista aikaisemmin ja punkkihavaintoja on tehty tähän mennessä poikkeuksellisen runsaasti eri puolilla maata.

Eriytyminen uhkaa osaa asuinalueista

Essi Leikas (vas.) ja Nina Kaipio pitävät yhdistysten ennaltaehkäisevää työtä erittäin tärkeänä maailman haasteiden äärellä.

Sosioekonominen segregaatio – eli väestöryhmien eriytyminen eri asuinalueille tulojen, koulutustason, työllisyystilanteen tai muun yhteiskunnallisen aseman perusteella – on alkanut kehittyä Suomessa vakavammaksi ongelmaksi. Näin kertoo Suomen Setlementtiliiton operatiivinen päällikkö Nina Kaipio .

Turun Suurtorin keskiaika nimitti kunniajäsenikseen Benito Casagranden ja Petteri Järven

Keskiajan Turku -tapahtumaa järjestävä Turun Suurtorin keskiaika ry julkisti kunniajäsenet perjantaina 26. kesäkuuta Brinkkalan pihalla osana tapahtuman ohjelmaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisistä Turun keskiaikaisista markkinoista. Nykyisin Keskiajan Turku nimeä kantava tapahtuma on Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma, jossa vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää.

Turun keskustan elävyys vahvistunut

Turun keskustassa tehtiin vuonna 2025 noin 22,2 miljoonaa käyntiä, mikä on noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla keskustassa viivyttiin aiempaa pidempään ja asiointien määrä kasvoi.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Ratapihankadun kerrostalon peruskorjaus valmistui

Ratapihankatu 43 talo valmistuu peruskorjauksesta ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa 1. heinäkuuta.

Uusi K-Market Houtskari avautuu tiistaina

Paraisten Houtskarissa juhlitaan tiistaina 30. kesäkuuta uuden K-Marketin avaamista. K-kauppiaana toimii Johnny Wikstedt .

Satamakadun liikenteeltä sulkemista jatketaan vuoden 2027 elokuuhun

Satamakatu välillä Vallihaudankatu-Linnankatu pysyy suljettuna kaikelta liikenteeltä elokuuhun 2027 saakka, eikä vain kuluvan vuoden loppuun, kuten aikaisemmin tiedotettiin.

Lounais-Suomen tienvarsia niitetään elokuun loppuun asti

Tienvarsien niitot ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja niittoja jatketaan elokuun loppuun saakka. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1–4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja -kertoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Näköislehti

Urheilu

Otteluanalyysi: TPS nousi voittoon Muzacin lisäaikamaalilla

Albijon Muzaci.

TPS palasi voittokantaan jalkapalloilun Veikkausliigassa, kun se löi Kupittaalla FF Jaron 3–2. Voittomaali syntyi dramaattisesti ottelun lisäajalla. Albijon Muzaci iski voittomaalin.

Turkulaisseuran nuoret urheilijat hakivat arvokasta arvokisatuntumaa tankotanssin EM-kisoista Puolasta

Viime viikonloppuna juhannuksena Puolassa kisatuissa tankotanssin EM-kilpailuissa nähtiin vahvaa turkulaisedustusta, kun turkulaista Aerial Unlimited -seuraa edustavat nuoret lupaukset debytoivat kansainvälisillä areenoilla. Kaksinkertainen maailmanmestari Iida Sulonen edusti Suomen maajoukkuetta tällä kertaa valmentajan roolissa ja luotsasi oppilaansa Viivi Lamppulan (12) ja Erika Saarikon (18) heidän uransa ensimmäisiin kansainvälisiin arvokisoihin.

Yleisurheiluharrastuksen voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä

Kirsti Viitanen ja Tapio Virta aloittivat yleisurheilun harrastamisen kuusikymppisinä. – Ilman tätä harrastusta tuskin olisi kunto tällainen tämän ikäisenä, Viitanen sanoo.

Moni yleisurheiluharrastaja löytää lajin pariin nuorella iällä, mutta on myös sellaisia, jotka innostuvat lajista vanhemmalla iällä. Aikuisyleisurheiluseura V-S Mastersin Kirsti Viitanen ja Tapio Virta kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään. Tosin kuusikymppisenä yleisurheilun aloittaneella Viitasella on harrastusvuosia enemmän kuin monella kansallisella huipulla ikää.

Åboraakkeli: Inter olympiamaisemiin

Kotimaisessa liigassa vahvan alkukauden pelannut Inter saa Konferenssiliigan ensimmäisellä karsintakierroksella vastaansa FK Sarajevon Bosnia ja Hertzegovinasta. Inter aloittaa kaksiosaisen otteluparin vieraissa 9. heinäkuuta. Ratkaiseva toinen osaottelu pelataan Kupittaalla viikkoa myöhemmin 16. heinäkuuta.

Trojansin Jansen ja Wulff lippupallon Team LA -kehitysjoukkueeseen

Suomen lippupallon naisten kansallinen kehitysjoukkue Team LA on valittu kaudelle 2026. Tänä vuonna seitsemän uutta urheilijaa on nostettu osaksi Team LA:ta. Uudet jäsenet tuovat ryhmään kansainvälistä kokemusta, kansainvälisen tason yleisurheilutaustaa sekä EM-mitalien makuun päässeitä nuoria lippupalloilijoita. Joukkue koostuu 21 olympiapaikkaa janoavasta urheilijasta.

Mingsupphakun iski maailmanmestariksi

Turkulainen thainyrkkeilijä Ommi Mingsupphakun voitti torstaina amatöörien MM-finaalissa ruotsalaisen Ewin Atesin kaikin tuomariäänin 3-0.