Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä lisääntyi Suomessa maaliskuun puolivälistä alkaen. Nousu on kuitenkin ollut maltillisella tasolla, kun sitä verrataan kevääseen 2022. Myös tehohoitoa vaativien potilaiden määrä nousi keväällä, mutta nyt kasvu on taittunut.

Suomessa kiertävät valtatyyppeinä omikronin XBB-rekombinanttilinjojen virukset, joiden määrä on lisääntynyt kevättalvesta alkaen. Tällä hetkellä XBB.1.5 on valtavariantti noin 45 prosentin osuudella sekvensoiduista näytteistä. XBB-rekombinanttilinjojen kyky kiertää immuniteettia aiempia muunnoksia paremmin saattaa vaikuttaa tartuntamäärien nousuun, jolloin myös sairaalahoidossa olevia potilaita on enemmän. Uusien varianttien ei ole todettu aiheuttavan aikaisempaa vaikeampaa taudinkuvaa.

Sairaalaan joutuneet ovat olleet pääosin iäkkäitä tai heillä on ollut perussairauksia.

Euroopassa koronatapausten ja sairaalahoitoon joutuneiden määrät ovat pysyneet kokonaisuudessaan vakaana tai laskeneet aiemmasta, vaikka eri maiden suuntauksissa on jonkin verran eroa. Korkeimmatkin määrät ovat yhä alhaisia pandemian huippulukemiin verrattuna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg kertoo, että aaltoilu on normaalia, kun virusta kiertää väestössä.

– Suomessa on parhaillaan koronaepidemian kevätaalto, ja THL seuraa tilannetta. Kesää kohti mentäessä tartunnat yleensä laskevat, mutta on tärkeää tunnistaa ne potilaat, joilla on riski sairastua koronan vakavaan muotoon, Hannila-Handelberg sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti 5. toukokuuta, että koronan aiheuttama maailmanlaajuinen terveyshätätila on päättynyt. Korona on kuitenkin sairaus, joka on tullut jäädäkseen. Se on yksi uhka muiden viruksien, kuten influenssan ja RSV:n, aiheuttamien uhkien joukossa.

Positiivisen testituloksen saaneiden määrä ei kerro todellista koronatilannetta väestössä, sillä testejä tehdään kohdennetusti riskiarvion mukaan esimerkiksi sairaalahoitoon joutuneille potilaille. Suuri osa tartunnan saaneista sairastaa koronan oireettomana tai lieväoireisena kotona.

THL:n jätevesiseurannan mukaan koronaviruksen määrä jätevesissä on viime viikkoina hieman lisääntynyt. Sen perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, kuinka monella tartunta on johtanut oireiseen koronavirustautiin tai kuinka vakavia taudin oireet ovat.

Tartunnan saanut erittää virusta noin kolmen viikon ajan, joten tartunta voi näkyä jätevesituloksissa pitkäänkin tartunnan saamisen jälkeen.

Alle 65-vuotiailla perusterveillä kolme rokoteannosta sairastetut taudit mukaan lukien antavat hyvän ja pitkäaikaisen suojan vakavaa koronatautia vastaan. Myös yli 65-vuotiaiden ja riskiryhmiin kuuluvien suoja vakavaa tautia vastaan on edelleen hyvä.

Rokotus ei kuitenkaan suojaa lievältä infektiolta, joka voi johtaa iäkkäillä ja huonokuntoisilla sairaalahoitoon.

THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen muistuttaa suositeltujen rokotusten tärkeydestä.

– Suositellut annokset antavat niin hyvän suojan vakavalta taudilta kuin rokotuksilla voidaan saada aikaan, Muhonen sanoo.

Koronaan voi suhtautua samalla tapaa kuin muihinkin hengitystieinfektioihin, kuten influenssaan. Suurimmalla osalla koronaan sairastuneista oireet ovat lieviä ja hoituvat kotikonstein. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, lihaskivut, päänsärky, kurkkukipu ja lämmön nousu. Riskiryhmillä oireet voivat kuitenkin olla voimakkaampia ja tauti saattaa olla vakava.

Hannila-Handelberg kertoo, että korona suositellaan sairastamaan kotona kuten mikä tahansa infektio. Jos on oireita, voi halutessaan tehdä kotitestin.

– Kevään ja kesän juhlista voi nauttia rauhassa. Suositellut koronarokoteannokset kannattaa ottaa ja pysyä sairaana kotona. Omaa ja toisten riskiä kannattaa arvioida. Jos suunnittelee vierailua iäkkäiden tai riskiryhmäläisten luokse, voi kysyä heidän mielipidettään vierailusta, Hannila-Handelberg ohjeistaa.

THL seuraa koronaepidemian kehittymistä ja linjaa syksyn rokotussuosituksia viimeistään kesäkuussa.

Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa -tietojen päivitys on päättynyt, sillä aineistossa seurataan henkilöä vain hänen ensimmäiseen koronavirusinfektioonsa asti eikä häntä huomioida ilmaantuvuuden laskennassa tartunnan saannin jälkeen. Koska toistuvia koronainfektioita on ollut merkittävästi kesästä 2022 alkaen, ei tietojen julkaisua tässä muodossa enää jatketa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)