Harmaan talouden riski pienenee, jos yritys tekee paljon kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä. Toisaalta kotitalousvähennystyötä tekevillä toimialoilla yritysten keskimääräinen harmaan talouden riski ei poikkea sellaisten toimialojen yrityksistä, joiden tuottamista palveluista ei voi hakea kotitalousvähennystä. Valtio menettää vuosittain 20–30 miljoonaa euroa verotuloja, koska kotitalousvähennysilmoituksissa on virheitä tai vähennystä haetaan vilpillisten järjestelyiden perusteella.

Jos yritys saa merkittävän osan liikevaihdostaan tuottamalla kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita, pienenee sen riski harjoittaa harmaata taloutta.

Sen sijaan harmaan talouden riski ei pienene samalla tavoin, jos yritys tekee kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä satunnaisesti tai työt ovat pienimuotoisia. Yritykset jättivät myös ilmoitus- ja verovelvoitteensa hoitamatta yhtä todennäköisesti riippumatta siitä, tekivätkö ne kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki vuosien 2018–21 verotustietojen pohjalta, millaisia vaikutuksia yritysten palveluista saatavilla kotitalousvähennyksillä on harmaaseen talouteen. Kotitalousvähennyksen olemassaoloa perustellaan työllisyyden lisäämisellä ja harmaan talouden vähentämisellä.

– Analyysimme perusteella kotitalousvähennys torjuu yritysten harmaata taloutta jonkin verran, mutta hyödyt rajoittuvat ennen kaikkea yksittäisiin yrityksiin, eivät koko toimialaan. Tulosten mukaan kotitalousvähennyksen määrän korottamista tai laajentamista uusille toimialoille ei voi perustella harmaan talouden torjunnalla, sanoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Selvityksessä ei ole voitu arvioida, paljonko kotitaloudet ostaisivat pimeää työtä, jos kotitalousvähennysjärjestelmää ei olisi käytössä.

Kotitalousvähennystä voi hakea ennakkoperintärekisterissä olevien yritysten tekemästä työstä. Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä tarjoavilla yrityksillä on siis lisäkannustin hoitaa verovelvoitteensa pysyäkseen ennakkoperintärekisterissä.

Kotitalousvähennysilmoituksista saatuja tietoja käytetään myös verovalvonnassa. Tämä lisää kiinnijäämisen riskiä, jos yritys jättää saamiaan tuloja ilmoittamatta.

Selvityksessä verrattiin kotitalousvähennystyöhön oikeuttavilla toimialoilla työskenteleviä yrityksiä sellaisten toimialojen yrityksiin, joilla toimitaan samanlaisilla liiketoimintamalleilla, mutta joilla kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä ei voi tarjota.

– Kun tarkastellaan kotitalousvähennystyötä tekevää toimialaa kokonaisuutena, harmaan talouden riski ei yllättäen juuri poikkea aloista, joilla kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä ei tehdä, sanoo ylitarkastaja Antti Tokola Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Osa kotitalousvähennystä hakevista henkilöistä ilmoittaa vähennyksiä väärin perustein. Selvityksen perusteella valtio menettää vuosittain noin 20–30 miljoonaa euroa verotuloja siksi, että kotitalousvähennyksiä on haettu vahingossa tai tarkoituksella virheellisesti. Tämä vastaa 5–7 prosenttia kaikista kotitalousvähennyksistä.

– Esimerkiksi remontin kuluja saatetaan jaksottaa keinotekoisesti usealle verovuodelle tai ilmoittaa työn osuus kustannuksista huomattavasti todellisuutta korkeammaksi, Tokola kertoo.

Selvityksessä tutkittiin kotitalousvähennyksen väärinkäyttöä nyt ensimmäistä kertaa.

Harmaata taloutta voitaisiin mahdollisesti vähentää kotitalousvähennystyötä tekevillä aloilla muuttamalla järjestelmää esimerkiksi siten, ettei vähennystä voisi saada käteisellä maksetuista suorituksista tai jos yrityksen oma työntekijä ei ole suorittanut pääosaa työstä.

– Sen sijaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuuden poistaminen ei selvityksen perusteella vaikuta kustannustehokkaalta ratkaisulta ainakaan harmaan talouden torjunnan näkökulmasta, Tokola toteaa.

Kotitalousvähennystä hakee vuosittain noin 490 000 henkilöä ja se pienentää henkilöiden tuloista kerättävien verojen määrää vuosittain yli 400 miljoonalla eurolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)