Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että toukokuussa annetun ennakkoarvion mukaisesti koronarokotteen syystalven tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Rokotteena käytetään uutta XBB.1.5-varianttivalmistetta sitten kun se saa myyntiluvan.

Suurimmassa vakavan koronataudin riskissä oleville ryhmille suositellaan tehosteannosta, koska koronatautia esiintyy mahdollisesti jälleen enemmän syksyllä ja talvella. Uuden tehosteannoksen on tarkoitus vähentää vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

– Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen laitoksen tiedotteessa.

Ei ole odotettavissa, että XBB.1.5-rokotteet antaisivat merkittävää suojaa lievää koronatautia ja tartuntoja vastaan. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille syystalven tehosteannosta suositellaan vain silloin, jos työntekijä kuuluu ikänsä tai perussairauksiensa vuoksi tehosteannoksen kohderyhmään. Kaikkien sote-ammattilaisten tehosteannoksille ei ole lääketieteellisiä perusteita.

Syystalven tehosteannoksena käytetään todennäköisesti Pfizerin uutta XBB.1.5-varianttiräätälöityä Comirnaty-rokotetta.

Ennakkotiedon mukaan Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee rokotteen myyntilupahakemuksen elokuun lopussa. Kun rokote saa myyntiluvan, voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sitä tulee Suomeen syyskuun lopusta alkaen runsas miljoona annosta.

– Jos uusi XBB.1.5-rokote saa myyntiluvan elokuun lopussa tai viimeistään syys-lokakuussa, rokotteet saadaan Suomeen ennen marraskuun alkua, jolloin riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset alkavat. Korona- ja influenssarokotteet voidaan antaa tällöin samalla kertaa, Muhonen sanoo.

Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.

THL on julkaissut syystalven koronarokotuksista työpaperin, jossa käsitellään keväällä ja kesällä kertynyttä tietoa rokotteista ja varianteista.

Epidemiatilanne on ollut kesällä Suomessa rauhallinen. Suomessa ja maailmalla havaituista koronavirusmuunnoksista noin 90 prosenttia on ollut XBB-alalinjoja. Tällä hetkellä leviää nopeasti omikronvariantin alalinja EG.5, joka havaittiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2023. Maailman terveysjärjestö WHO on listannut sen tehostetun seurannan alle nopean leviämisen vuoksi. Elokuuhun mennessä muunnosta on havaittu 51 maasta. Sen osuus kaikista havainnoista on kasvanut etenkin Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Koreassa.

Suomessa EG.5-variantti havaittiin ensimmäisen kerran kesäkuun alussa ja sen osuus kaikista havainnoista oli heinäkuussa noin 5 prosenttia.

Uudesta variantista on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. XBB.1.5-varianttiin verrattuna EG.5-variantilla on piikkiproteiinissa uusi mutaatio, joka voi vähentää vasta-aineiden toimintaa virusta vastaan. Tutkimustietoa mutaation vaikutuksesta on vielä rajallisesti, mutta tähän asti raportoitujen havaintojen perusteella (viite) on odotettavissa, että EG.5-variantti pystyy kiertämään immuunivastetta hieman verrattuna XBB.1.5-varianttiin. Viruksen muuntumisen seurauksena uudet variantit ovat pystyneet aiheuttamaan tartuntoja.

XBB-räätälöidyillä rokotteilla saadaan todennäköisesti parempaa suojaa uusien XBB-varianttien aiheuttamia tartuntoja vastaan kuin aiempiin omikronvariantteihin perustuvilla rokotteilla. Väestön ja yksilön immuunisuojaan vaikuttavat olennaisesti paitsi aiemmat rokotteet, myös aiempien varianttien aiheuttamat tartunnat.

– On mahdollista, että uuden variantin osuus tartunnoista nousee syksyn ja talven aikana huomattavasti. Ei ole kuitenkaan viitteitä, että se olisi muita variantteja vaarallisempi ja aiheuttaisi suurempaa terveydellistä haittaa kuin muut samanaikaisesti kiertävät muunnokset, kertoo THL:n erikoistutkija Erika Lindh.

– Arviointi on hankalaa, sillä tapausmäärien on oltava melko suuria ennen kuin voidaan tehdä päätelmiä yksittäisen muunnoksen epidemiologisesta merkityksestä tai sen aiheuttaman taudin vakavuudesta, Lindh jatkaa.

THL muuttaa rokotussuosituksia tarvittaessa lääketieteellisin perustein.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)