Epävakaana jatkuva hintakehitys, lähestyvä talvi ja uusi EU-direktiivi nostavat rakennusten energiatehokkuuden tapetille. Suomalaisten mielestä eristäminen on tehokkain tapa lisätä rakennusten energiatehokkuutta. Merkittävä osa suomalaisista ei kuitenkaan tiedä oman asuinkiinteistönsä remonttisuunnitelmia. Näin kertoo Eristeteollisuuden teettämä tuore tutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten tietämystä kiinteistöjen energiatehokkuudesta.

– Tutkimuksen tulos on huolestuttava. Lähes 40 prosenttia suomalaisista kerrostaloasujista ei tiedä tai tunne oman taloyhtiönsä remonttisuunnitelmia. Vastaava luku on rivitaloasukkaidenkin kohdalla lähes 30 prosenttia. Osuudet ovat merkittäviä, sillä jo lakikin velvoittaa säännöllistä kunnossapitotarveselvitystä. Viimeistään ensi keväänä taloyhtiöiden yhtiökokouksissa kannattaa ottaa puheeksi energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät suunnitelmat, sanoo Rakennustuoteteollisuus RTT:n tuoteryhmäpäällikkö Peter Lind tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan kuitenkin peräti 70 prosenttia suomalaisista näkee, että eristämisellä on myönteisiä vaikutuksia kiinteistön arvoon. Suomalaiset kokevat, että tehokkaimmin energiatehokkuutta lisätään rakenteita eristämällä, energiatehokkailla lämmitys- ja viilennysratkaisuilla sekä ilmavuotoja tiivistämällä.

Suomalaisista 62 prosenttia motivoi eniten energiakustannuksissa säästäminen. Toiseksi eniten motivoivat asuinmukavuuden parantuminen ja kolmanneksi eniten asunnon tai kiinteistön arvon säilyminen.

– Energiatehokkuutta parantamalla asukkaalle syntyy selviä säästöjä pitkällä tähtäimellä ja myös kiinteistön arvo nousee. Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä tehtävällä eristeremontilla voidaan säästää lämmityskustannuksia ja parantaa asuinviihtyvyyttä merkittävästi. Säästöt energiankulutuksessa saattavat nousta jopa 30 prosenttiin. Energiatehokkuuden parantaminen pienentää myös asunnon hiilijalanjälkeä pitkällä aikavälillä. Tämä oli suuri motivaatiotekijä nuoremmissa ikäryhmissä, kertoo Lind.

Vaikka suomalaiset tuntevat eristämisen hyödyt, tutkimuksen mukaan noin puolet arvioi rakennuksissa käytetyn energian osuuden kokonaiskulutuksesta alakanttiin. Tilastojen mukaan rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

– Isännöitsijät ovat avainroolissa tietämyksen lisäämisessä, sillä he ohjaavat taloyhtiöiden remonttisuunnitelmia ja valtaosa Suomen asuntokannasta on asunto-osakeyhtiöitä. Pientalopuolella vastuu jää enemmän yksilöille. Yhteiskunnallisella tasolla on syytä nostaa esiin esimerkiksi puuttuva korjausrakentamisen koulutusohjelma, joka osaltaan auttaisi ymmärryksen ja osaamisen lisäämisessä, sanoo Lind.

Aihe on ajankohtainen myös siksi, että juuri voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED) linjaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen Energiatehokkuus ensin -periaatteen.

– Tämä tarkoittaa sitä, että rakenteiden eristyskyvyn maksimaalinen parantaminen on ensisijaista ja vasta sen jälkeen arvioidaan muiden toimenpiteiden tarve. Parhaillaan kolmikantaneuvottelussa oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tulee noudattamaan samaa periaatetta, kertoo Lind.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)