Arkkitehtuurin asiantuntija Mikko Laaksonen valitsi Turun keskustasta kolme itselleen tärkeää rakennusta, joiden kivijalkaliikkeisiin hänellä on vahva henkilökohtainen side.

Askalan talo

Humalistonkatu 4:ssä sijaitseva talo on sillä tavalla mielenkiintoinen, että talon suunnittelija Karl Johan Sahlberg ei ollut arkkitehti eikä rakennusmestari, vaan alkuperäiseltä koulutukseltaan agronomi. Sahlberg oli 1800-luvun lopulla 11 vuotta töissä arkkitehtitoimistossa Chicagossa, joka oli tuohon aikaan yksi arkkitehtuurin johtavia kaupunkeja. Siten hän sai käytännön rutiinin suunnitteluun.

Talon rakennutti paimiolainen maanviljelijä Juho Askala vuosina 1910–11. Rakennus ei kuitenkaan ole alkuperäisessä asussaan. Humalistonkadun ja Yliopistonkadun kulmauksessa oli torni, joka tuhoutui talvisodan aikaan pommituksissa, eikä tornia koskaan rakennettu ennalleen.

Tämä on sekä suunnittelijansa että luonteensa puolesta erikoinen jugendrakennus. Talo rakennettiin jugendkauden lopussa, mikä näkyy siinä, että kansallisromanttisen jugendin sijaan rakennukseen on haettu wieniläisjugendista piirteitä.

Tämä on siinä mielessä tyypillinen keskustarakennus, että rakennuksen kivijalassa on aina ollut liiketiloja. Askalan talossa näkee myös Turun keskustan rakentamisolosuhteet, koska rakennuksen Yliopistonkadun puoleinen sivu on selvästi notkahtanut ennen kuin rakennus on paalutettu uudelleen.

Casagranden leluliike on toiminut Reginan talon kivijalassa vuodesta 1930. Kuva: Ilkka Lappi

Reginan talo

Linnankadulla oleva Reginan talo tunnetaan ennen kaikkea varmaan Casagranden leluliikkeestä. Vuonna 1927 valmistunut talo on Valter ja Bertel Jungin suunnittelema ja se edustaa pohjoismaista klassismia. Jungin veljekset tekivät Turkuun paljon varakkaampien ihmisten suuria rakennuksia. Heitä voi hyvällä syyllä luonnehtia suurpääoman arkkitehdeiksi.

Reginan talo on kooltaan valtavan suuri rakennus. Se ulottuu aika pitkälle korttelin sisään. Talon kivijalassa on myös varsin suuret liiketilat. Talossa on tehty ratkaisuja, joilla liiketilaa on saatu syvemmälle asuinrakennuksen rungon alle. Talossa on myös aika paljon isoja ja edustavia asuntoja.

Talossa näkyy selvästi 1920-lukulainen ajattelu, jossa Turusta tulee suurkaupunki ja rakentaminen on sen mukaista. Se ajattelu on aiheuttanut myös edelleen Turussa näkyviä ristiriitoja, kun viereen on sitten rakennettu vaatimattomammin.

Läntisen Rantakadun parvekejulkisivun jokaiselta parvekkeelta on näkymä Aurajoelle. Kuva: Ilkka Lappi

Läntinen Rantakatu 21

Erik Bryggmanin suunnittelema talo on yksi ensimmäisistä arava-rahoituksella tehdyistä taloista. Kun rakennus 1951 valmistui, arava-taloissa ei vielä ollut pinta-alarajoituksia. Niinpä jokirannan puoleisessa päädyssä on isoja asuntoja, joista näkyy sekä Turun linnalle, jokirantaan että tuomiokirkolle. Bryggman itsekin asui sellaisessa elämänsä viimeisinä vuosina.

Läntinen Rantakatu 21 oli osa Bryggmanin laajempaa korttelisuunnitelmaa, jossa ajatuksena oli, että alueelle olisi tullut neljä viistoon sijoitettua rakennusta. Pekka Pitkäsen mukaan rakennuksen porrastetun muodon esikuva oli Arne Jacobsenin Tanskaan 1930-luvulla suunnittelema Bellavista-rakennuskompleksi.

Pidän rakennusta yhtenä Bryggmanin viimeisten vuosien päätöistään. Se myös esittää mielestäni sen, että Bryggmanilla oli koulukunta, jotka vaikuttuivat hänen töistään. Muun muassa Martissa on, esimerkiksi Aarne Ervin taloja, joissa näkee selvästi Bryggmanin vaikutuksen.

Ilkka Lappi