Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat miljardilla vuoden kolmannella neljänneksellä. Varoja oli syyskuun päättyessä yhteensä 244 miljardia euroa.

Kolmannella vuosineljänneksellä tuotto jäi vaatimattomaksi, käy ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

– Työeläkesijoituksista vain osakkeet ovat tarjonneet positiivista reaalituottoa korkosijoitusten, kiinteistöjen ja vaihtoehtoisten sijoitusten polkiessa paikoillaan. Kiinteistösijoitukset ovat edellä mainituista pakkasella sekä nimellisesti että reaalisesti, kuvaa Telan analyytikko Kimmo Koivurinne tiedotteessa.

Työeläkevarojen nimellistuotto kuluvan vuoden ajalta oli 3,3 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, oli -0,1 prosenttia. Osakesijoitukset olivat tuottaneet kolmannen vuosineljänneksen lopussa reaalisesti 1,1 prosenttia muiden jäädessä reaalituotossa miinukselle. Pitemmällä viimeisen reilun 10 vuoden aikajänteellä kokonaistuotto on reaalisesti 3,3 prosenttia.

Koivurinne analysoi työeläkesijoitusten riskitason kehitystä blogikirjoituksessaan.

Varojen omaisuuslajikohtaisessa tai maantieteellisessä jakautumisessa oli muutosta vuosineljänneksen aikana hyvin vähän.

Neuvottelut Suomen seuraavasta eläkeuudistuksesta ovat alkaneet. Hallitus antoi viime kuussa työmarkkinajärjestöille toimeksiannon neuvotella uudistus, joka vakauttaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä ja sisältäisi sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän. Uudistukselle annettu tavoite on vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Yksityisalojen työeläkkeissä on rahoitusvaje, joka johtuu eliniän pitenemisestä ja etenkin 2010- ja 2020-luvuilla laskeneesta syntyvyydestä.

– Työeläkevarojen sijoitustuottojen parantamiseen tähtäävä uudistus voi ratkaista osan sopeutustarpeesta, jonka suuruus on toistaiseksi hieman epäselvä, sanoo Telan analyysitoimintojen johtaja Jari Sokka.

Työeläkealalla on pohdittu keinoja vahvistaa työeläkkeiden rahoitusta sijoitustuottojen avulla. Käytännössä tuottojen parantamisessa on kyse sijoitusriskin lisäämisestä eli sijoittamisesta entistä enemmän osakkeisiin. Tämän mahdollistamiseksi on todennäköisesti tehtävä muutoksia eläkevakuuttajien taseisiin kirjattujen vastuiden tuottovaatimukseen ja mahdollisesti myös riskinottoa rajaavaan vakavaraisuussääntelyyn.

Sokka muistuttaa, että rahoituksen vahvistaminen sijoitustuottojen avulla on hyvin pitkäjänteistä työtä.

– Sijoitustuottoja kasvattamalla voidaan parantaa työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä. Sijoitusuudistuksen tuloksia voidaan arvioida aikaisintaan useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua, sanoo Sokka.

Sokka nostaa esille automaattisen vakauttajan, joka odottaa vielä tarkennusta. Koska vakautusjärjestelmällä haetaan eläkemaksun vakauttamista, se tarkoittaisi käytännössä, että eläkkeitä leikattaisiin tavalla tai toisella, jos työeläkejärjestelmän talous ajautuisi vaikeuksiin.

– Voidaanko työeläkkeissä samanaikaisesti ottaa lisää riskiä sijoittamisessa ja siirtää rahoitusvastuuta nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien kannettavaksi, Sokka kysyy.

Eläkeajan toimeentulon ennakoitavuus on tärkeää järjestelmässä, jossa aikahorisontti on ihmisen elämän mittainen. Tästä syystä mahdollisen vakautusmekanismin kaikki vaikutukset tulee huolellisesti ja avoimesti selvittää ennen päätöksentekoa, Sokka korostaa.

Eläkevarojen määrää koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja sekä aineellisia hyödykkeitä. Telan tilastoimat eläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)