Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vasta-ainetutkimuksessa havaittiin, että valtaosalla voimakkaasti immuunipuutteisista oli neljännen koronarokoteannoksen jälkeen muodostunut vasta-aineita.

Neljänsiä rokoteannoksia suositeltiin joulukuussa 2021 voimakkaan immuunipuutoksen ja siitä aiheutuvan vakavan koronataudin riskin vuoksi henkilöille, joilla on immuunivastetta voimakkaasti heikentävä sairaus tai lääkitys.

Vasta-aineiden määrä jäi neljä rokoteannosta saaneilla voimakkaasti immuunipuutteisilla kuitenkin kolme rokoteannosta saanutta verrokkiryhmää matalammaksi. Vertailuryhmä koostui terveydenhuollon työntekijöistä, joilla ei ollut immuunivastetta heikentäviä sairauksia tai lääkityksiä. Terveydenhoitohenkilökunnalle suositeltiin kolmansia rokoteannoksia samaan aikaan kun immuunipuutteisille neljänsiä annoksia.

Aiemmassa THL:n tutkimuksessa havaittiin, että kolmas rokoteannos nosti vasta-aineiden määrää työikäisillä myös omikronmuunnosta vastaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että neljännen rokoteannoksen saaneilla immuunipuutteisilla matalat vasta-ainepitoisuudet eivät välttämättä riittäneet neutraloimaan omikronmuunnosta BA.1., jota esiintyi Suomessa joulukuusta 2021 kevääseen 2022. Omikronmuunnosten kyky väistää neutraloiviin vasta-aineisiin perustuvaa suojaa tartuntoja vastaan näkyi myös siinä, että tartuntoja esiintyi keväällä 2022 suurella osalla tehosterokotteen saaneista.

– Tietyt sairaudet ja lääkitykset heikentävät immuunivastetta niin voimakkaasti, että vaikean koronataudin riski säilyy korkeana rokotuksista huolimatta. Voimakkaasti immuunipuutteisilla, joilla rokotuksista huolimatta vakavan taudin riski säilyy korkeana, tulisi arvioida muiden koronavirustartunnan hoidossa ja taudin ennaltaehkäisyssä käytettävissä olevien lääkkeiden mahdollisuuksia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin tieotteessa.

Kaikki voimakkaasti immuunipuutteiset eivät hyödy tehosteannoksesta samalla tavalla, sillä immuunipuutoksen vakavuus vaikuttaa vasteeseen.

Melin kertoo, että vasta-ainevasteet olivat heikentyneet erityisesti niillä tutkittavilla, joilla oli vaikea krooninen munuaissairaus ja jotka saivat immuunivastetta heikentävää lääkitystä.

THL seurasi koronavirustartunnan seurauksena muodostuvien vasta-aineiden esiintymistä aikuisväestössä huhtikuusta 2020 kesäkuuhun 2023 asti. Tartunnan saaneiden osuus oli vielä vuoden 2021 lopussa alle seitsemän prosenttia, mutta jopa 73 prosentilla aikuisväestöstä oli vasta-ainetutkimuksen perusteella ollut kevääseen 2023 mennessä koronavirustartunta. Alle 30-vuotiaista aikuisista tartunnan saaneiden osuus oli 86 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 60 prosenttia.

THL:n vasta-ainetutkimusten perusteella tartuntoja esiintyi ensimmäisen omikronaallon aikana keväällä 2022 tutkituilla neljä rokoteannosta saaneilla immuunipuutteisilla lähes yhtä paljon (31 prosentilla, eli 109/356 tutkituista) kuin väestöllä keskimäärin (39 prosentilla).

Koronavirustartunnat nostivat vasta-aineiden määrää neljännen rokoteannoksen jälkeen mitatusta tasosta.

Neljännet rokoteannokset eivät suojanneet kaikkia vakavalta koronavirustaudilta. Sairaalahoitoa vaatinut koronavirustauti todettiin seitsemällä niistä 109 tutkittavasta, joilla todettiin tartunta rokotusta seuraavan kuuden kuukauden aikana. Näistä kuudella oli vaikea krooninen munuaissairaus, joka heikensi voimakkaimmin rokotevastetta.

THL on suositellut koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Uudella tehosteannoksella on pyritty vähentämään vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

THL suosittelee voimakkaasti immuunipuutteisille ympäri vuoden tehosteannoksia hoitavan lääkärin yksilöllisen arvioinnin mukaan. Osa voimakkaasti immuunipuutteisista on saanut jopa kahdeksan rokoteannosta vuoden loppuun mennessä.

Tartunnat voimistavat immuniteettia vähintään yhtä hyvin kuin tehosteannokset, joten syystalven tehosterokoteannosta ei ole tarpeellista ottaa, jos on saanut koronavirustartunnan syksyllä.

Koska valtaosalla väestöstä on muodostunut hybridi-immuniteettia sekä aiemmin saatujen rokoteannosten että sairastettujen koronavirustartuntojen myötä, rokotusväliä on syytä harventaa myös niillä voimakkaasti immuunipuutteisilla, joille tehosteita on annettu toistuvasti.

– Tiheästä rokottamisesta ei ole odotettavissa lisäsuojaa. Lisäksi, jos immuunivaste on voimakkaasti heikentynyt, rokottamalla ei saada riittävää suojaa edes vakavaa tautia vastaan, Melin sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)