Ilotulituksista syntyy paljon hiukkasia. Ne heikentävät ilmanlaatua hetkellisesti etenkin vuodenvaihteessa kaupunkialueella, jossa ilotulitetaan paljon. HSY ja Tukes muistuttavat, että ilotulitteista aiheutuvia haittoja voi vähentää noudattamalla käyttöaikaa ja -paikkaa koskevia rajoituksia sekä välttämällä savuisia paikkoja.

Ilotulitteet ovat hienoja katsella, mutta niistä pääsee hengitysilmaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia.

Ilotulitteet sisältävät useita kemikaaleja ja metalleja, joilla saadaan aikaan ilotulitteiden väriloisto. Sinkoutuessaan ilmaan kemikaaleista ja metalleista muodostuu pienhiukkasia, jotka heikentävät ilmanlaatua uudenvuodenyönä erityisesti, jos on tyyntä ja pakkasta. Tuulisella säällä ilmansaasteet laimenevat nopeammin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua, ja uudenvuoden ilotulitusten savut voivat näkyä etenkin kaupunkien keskustojen ilmanlaadussa kohonneina pienhiukkaspitoisuuksina.

– Tyynellä säällä pienhiukkasten pitoisuudet voivat uudenvuodenyönä kohota hyvinkin korkeiksi, jopa 15–20-kertaisiksi normaaliin verrattuna. Ilmanlaatu luokitellaan huonoksi, jos pienhiukkasten tuntipitoisuus on 50 mikrogrammaa tunnissa. Esimerkiksi Vantaalla olemme mitanneet uutena vuotena tuntipitoisuudeksi noin 180 mikrogrammaa kuutiometrissä, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen tiedotteessa.

Ilotulitteiden savut eivät ole hyväksi terveydelle, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Astmaa, muita kroonisia keuhkosairauksia tai sepelvaltimotautia sairastavien sekä pienten lasten kannattaakin katsoa ilotulituksia etäältä. Lyhytaikaisetkin korkeat hiukkaspitoisuudet voivat pahentaa kroonisia keuhko- ja sydänsairauksia. Myös pienet lapset voivat saada savuista hengitysoireita, kuten yskää, kurkkukipua ja nuhaa, herkemmin kuin terveet aikuiset.

– Jos haluaa katsella ilotulitteita, kannattaa välttää paikkoja, missä maanpinnan läheisyydessä on silmin nähtävää savua tai ilma haisee savulle, Manninen neuvoo.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) arvioi, että suomalaiset ampuvat vuodenvaihteessa taivaalle satojatuhansia kiloja ilotulitteita. Kappalemäärissä tämä tarkoittaa miljoonia yksittäisiä ilotulitteita.

– Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Lisäksi ilotulitteissa käytetään usein muun muassa kuparia ja strontiumia, Tukesin ylitarkastaja Jonas Sjelvgren sanoo.

Ilotulitteen väriefektit syntyvät kemikaaleista. Punaista väriä saadaan strontiumista tai litiumista, vihreää bariumista, violettia strontiumia ja kuparia sekoittamalla, oranssia kalsiumista, keltaista natriumista, sinistä kuparista, hopeaa alumiinista, titaanista tai magnesiumista.

Ilotulitteista aiheutuvia haittoja voi vähentää ampumalla ilotulitteita syrjäisillä ja aukeilla paikoilla ja vain sallittuina aikoina uudenvuodenaattona kello 18–02.

– Ilotulittaminen on sallittua uudenvuoden aattona kuusi tuntia ennen vuodenvaihdetta ja kaksi tuntia sen jälkeen. Paukuttelua ei siis saa aloittaa heti kun ilotulitteet on hankittu, vaan pitää malttaa odottaa H-hetkeen saakka, Sjelvgren sanoo.

Monena päivänä jatkuva paukuttelu on sekä kiellettyä että vastuutonta. Esimerkiksi koirien omistajille on tosi hankalaa, jos paukuttelua on useampana päivinä yllättäviin aikoihin, jolloin ei tiedä varoa ulkona liikkumista aran lemmikin kanssa. Koirat karkailevat helposti pelästyttyään yllättävää pauketta ja saattavat aiheuttaa vaaraa myös liikenteessä. Monissa kaupungeissa ilotulitteiden käyttö on kiellettyä keskusta-alueilla. Rajoituksista saa tarkempaa tietoa pelastuslaitoksilta.

– Ilotulittamiseen kannattaa valita aukea paikka, joka on kaukana rakennuksista. Käyttöohjeet kannattaa lukea huolella ja tarkistaa niistä etukäteen myös suojaetäisyydet. Ilotulitteen ampujan on käytettävä suojalaseja ja niitä suositellaan myös ilotulituksen katsojille, Sjelvgren muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)