Viime vuotta leimasivat autokaupassa toisaalta pitkään jatkuneen komponenttipulan päättyminen ja vahvojen tilauskantojen purkautuminen rekisteröinneiksi. Toisaalta nopeasti kasvaneen inflaation heikentämä ostovoima, kohonnut korkotaso ja epävarmuus käyttövoiman valinnasta jarruttivat uusien autojen kauppaa. Jo neljäs peräkkäinen alhaisten rekisteröintien vuosi vanhensi autokantaa entisestään.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna noin 87 500. Ensirekisteröintien määrä kääntyi noin seitsemän prosentin kasvuun, mutta määrä on edelleen poikkeuksellisen pieni viime vuosikymmenen keskimääräiseen noin 114 000 autoon verrattuna. Uusien autojen pienten rekisteröintimäärien ja autokannan hidastuneen poistuman takia henkilöautokannan keski-ikä kasvoi 13,2 vuoteen. Autokannan keski-ikä on kasvanut noin kahdella vuodella viimeisimmän kymmenen vuoden aikana.

Rekisteröintien määrä alitti jo neljännen peräkkäisen vuoden ajan 100 000 auton rajan. Viime vuonna rekisteröitiin noin 16 uutta autoa tuhatta asukasta kohti, kun viime vuosikymmenten keskiarvo on 23. Muissa pohjoismaissa autokannan kierto on ripeämpi, sillä niissä rekisteröidään 25–30 uutta autoa tuhatta asukasta kohti.

Autokannan kasvaneesta keski-iästä kertoo myös kierrätykseen palautuneiden autojen iän kasvu – se kasvoi viime vuonna jo 22,5 vuoteen, kun vielä viime vuosikymmenen alussa kierrätykseen palautui noin 20-vuotiaita autoja.

Autokannan uusiutumista voitaisiin nopeuttaa kierrätyspalkkiolla ja autoveron poistolla, jotka lisäisivät uusien autojen kysyntää ja poistaisivat samalla autokannasta elinkaarensa päässä olevia autoja.

– Autokannan nopeampi kierto nopeuttaisi vähentäisi päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta liikenteessä ja parantaisi liikenneturvallisuutta, sillä uudet autot ovat keskimäärin huomattavasti turvallisempia kuin niiden 15–20 vuotta vanhat edeltäjänsä. Ilman autokantaa uudistavia toimia liikenteen vuodelle 2030 asetettuja päästövähennystavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, muistuttaa toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta tiedotteessa.

Ladattavien autojen osuus ensirekisteröinnistä kasvoi viime vuonna lähes 55 prosenttiin. Täyssähköautojen osuus oli noin 34 prosenttia ja lataushybridien noin 21 prosenttia. Sähköautoja rekisteröitiin poikkeuksellisen paljon, sillä komponenttipula viivästytti vuosina 2021–22 erityisesti sähköautojen tuotantoa ja siirsi rekisteröintejä viime vuodelle. Sähköisten työsuhdeautojen verokannusteet, vuonna 2022 päättynyt sähköautojen hankintatuki ja polttoaineiden hintojen pitkäaikainen nousu lisäsivät kiinnostusta hankkia ladattava auto.

Suhteellisesti eniten sähköautoja hankitaan 30–50-vuotiaiden ikäryhmissä, kun kaikkiaan uusia autoja hankkivat useimmin yli 59-vuotiaat. Kiinnostus sähköautoihin on kasvanut kaikissa kotitalousryhmissä, ja erot eri ikäryhmien välillä ovat tasaantuneet. Myös alueelliset erot sähköautojen hankinnassa ovat tasaantuneet, sähköautoja hankitaan nyt eri maakunnissa lähes yhtä tasaisesti.

Vaikka ladattavien autojen osuudet ovat kasvaneet nopeasti, autokannassa sähköistyminen näkyy hitaana murroksena, sillä autokannasta on viime vuosina ensirekisteröintien kautta uusiutunut vuosittain vain hieman reilut 3 prosenttia. Täyssähköisiä autoja on autokannassa vuoden alussa noin 83 800, eli noin 3,0 prosenttia kannasta. Lataushybridejä autokannassa on noin 135 000, joka on noin 4,9 prosenttia autokannasta.

Sähköautojen osuus on kasvanut nopeimmin työsuhdeautokannassa, jossa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi jo lähes 40 prosenttiin ja lataushybridien noin 32 prosenttiin.

Täyssähköisten ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvosta on vuosista 2021–2022 alkaen tehty vähennys, joka on lisännyt huomattavasti niiden osuutta työsuhdeautokannassa. Verokannuste on väliaikainen ja sen on määrä päättyä vuoden 2025 lopussa.

– Työsuhdeautot ovat hyvä reitti autokannan sähköistymiseen, sillä ne vapautuvat vaihtoautomarkkinoille noin 3–4 vuoden iässä ja lisäävät ladattavien autojen tarjontaa käytettyjen autojen markkinoilla. Näin yhä useammalla kotitaloudella on mahdollisuus hankkia uudehko vähäpäästöinen auto. Verokannusteen jatkaminen on ylivoimaisesti edullisin päästövähennystoimi taakanjakosektorilla, johon liikenne kuuluu, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Verokannusteen arvioidaan lisäävän autokannassa olevien sähköautojen määrää vuosina 2021–25 yli 20 000 täyssähköautolla. Verokannusteen vaikutukset valtion talouteen ovat maltilliset, sillä kannuste on toteutettu siten, että se vähentää tulo- ja kunnallisverokertymää vuosina 2021–25 keskimäärin kahdella miljoonalla eurolla vuodessa.

Autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupan volyymi kasvoi viime vuonna noin 307 000 henkilöautoon ja 28 000 pakettiautoon. Hieman yli puolet käytetyistä autoista myydään autoliikkeiden kautta. Käytettyjen henkilöautojen kauppa autoliikkeissä kasvoi noin kuusi prosenttia vuoteen 2022 nähden. Volyymi jäi hieman vuoden 2021 ennätyksellisestä tasosta, mutta ylittää selvästi pandemiaa edeltäneet tason, joka oli keskimäärin 295 000 henkilöautoa.

Noin 80 prosenttia alle 10-vuotiaista vaihtoautoista myydään autoliikkeiden kautta. Käytettyjen autojen keskihinnat laskivat hieman viime vuoden aikana. Keskimääräisen autoliikkeestä myydyn auton pyyntihinta oli noin 22 000 euroa.

Vaihtoautojen käyttövoimajakauma noudattelee autokannassa olevien autojen jakaumaa. Ladattavien autojen osuus käytettynä myydyistä autoista on viime vuosina kääntynyt kasvuun, kun niiden osuus autokannasta on vähitellen kasvanut. Ladattavien autojen osuus autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupassa vuonna 2023 noin 11 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli noin 8 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)