Uusi toimenpideohjelma on osa Turun ja Helsingin yhteistä Itämerihaastetta. Neljännellä toimenpidekaudella 2024–28 painotetaan etenkin hulevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämistä, luonnon monimuotoisuuden edistämistä sekä yhteistyötä ja osallistamista. Yhä tärkeämpää on myös laaja yhteistyö ja ympäröivän yhteiskunnan osallistaminen vesiensuojeluun.

Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista koko maailmassa. Sen valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä ja meren käyttöpaine on valtava. Se on myös yksi maailman saastuneimmista meristä. Kansallista ja kansainvälistä suojelutyötä on tehty jo vuosikymmeniä, mutta menneiden vuosikymmenten liian suuri kuormitus näkyy meressä edelleen. Itämerta uhkaavat erityisesti ihmistoiminnan ravinnekuormitus, ilmastonmuutos, haitalliset aineet, ja globaali luontokato.

Turun ja Helsingin seuduilla tehokkaat jätevedenpuhdistustoimet ovat huomattavasti vähentäneet vesien fosforikuormitusta, joka on yksi merkittävimmistä rehevöitymistä aiheuttavista tekijöistä. Molemmat kaupungit korostavat myös kaupunkistrategiassaan vastuutaan vesiensuojelusta.

– Meri, merellisyys ja meren läheisyys on tärkeää niin asukkaille kuin matkailijoille. Meren läsnäolo tekee kaupungeistamme viihtyisiä ja luo mahdollisuuksia tapahtuma- ja matkailualan yrittäjille. Meren käytön tulee kuitenkin tapahtua kestävästi. Saariston sylissä olevana kaupunkina Turulla on erityinen vastuu ja myös keinot ainutlaatuisen luonnon säilyttämiseksi, sanoo Turun pormestari Minna Arve tiedotteessa.

– Kaupungit voivat tehdä aika paljon Itämeren suojelemiseksi. Kaavoituksella voimme vaikuttaa maankäyttöön ja rakentamiseen. Voimme vaikuttaa omien luonto- ja metsäalueidemme tilaan ja näin tukea luonnon monimuotoisuutta. Voimme myös edistää kaupunkilaisten Itämeri-identiteetin muodostamista ja korostaa hyvinvoivan meren merkitystä meille kaikille, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Helsinki ja Turku perustivat Itämerihaasteen vuonna 2007. Samalla kaupungit sitoutuivat konkreettisiin suojelutoimiin, jotka ylittävät lainsäädännön vähimmäisvaatimukset ja haastoivat muut toimijat mukaan verkostoon. Edellisellä ohjelmakaudella Helsingin ja Turun kaupungit onnistuivat vähentämään Itämeren kuormitusta toimenpideohjelman mukaisesti. Monet toimiviksi ja tehokkaiksi todetut ratkaisut ovat jääneet osaksi kaupunkien normaalia toimintaa.

Uusi Itämeri-toimenpideohjelma on kaupunkien neljäs ja se lanseerataan Itämerihaasteen vuosiseminaarissa Helsingin kaupungintalolla torstaina. Uutta ohjelmaa on rakennettu laajemmalla yhteistyöllä kuin aikaisemmin. Mukana on ollut molempien kaupunkien asukkaita, kaupunkien työntekijöitä eri hallinnonaloilta, järjestöjä, oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia.

– Tällä tavalla halusimme saada mahdollisimman monet sitoutumaan Itämeren suojeluun. Suojelutyö ei ole vain ekologinen kysymys. Sillä on laajaa yhteiskunnallista vaikutusta talouteen, kulttuuriin ja meidän kaikkien hyvinvointiin. Siksi on todella tärkeää, että toimenpiteitä toteuttaa laaja joukko ja aikaisempaa monipuolisemmilla tavoilla, sanoo Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.

Itämerihaasteen uusi toimenpideohjelma kaudelle 2024–28 koostuu 27 toimenpiteestä. Toimenpiteet tukevat kuutta tavoitetta, jotka kattavat Itämeren tilaan merkittävimmin vaikuttavat uhat ja keskeisimmät ratkaisut. Tavoitteet ovat rehevöitymisen hillitseminen, haitallisten aineiden vähentäminen, vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuuden lisääminen, merten kestävän käytön edistäminen, roskaantumisen estäminen sekä yhteistyön ja osallisuuden lisääminen.

– Samalla haastamme kaikki uudet toimijat mukaan yhteistyöhön ja nykyiset kumppanit päivittämään omat toimenpideohjelmansa. Nykyisellään Itämerihaasteeseen on liittynyt 330 toimijaa, joista kaksi kolmasosaa on Suomesta. Tällaisella kansainvälisellä verkostolla on kahta kaupunkia valtavasti laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa yhdessä Itämeren tilan parantamiseksi, muistuttaa Turun ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)