Verohallinto keräsi viime vuonna yhteiskunnan käyttöön 81,56 miljardia euroa veroja. Se on 0,1 miljardia (+0,1 %) enemmän kuin vuonna 2022. Eniten verotuloja kertyi henkilöiden tuloverosta, arvonlisäverosta ja yhteisöjen tuloverosta.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2023 yhteensä 36,4 miljardia euroa, joka oli 0,9 miljardia (+2,6 %) enemmän kuin vuonna 2022.

Palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtäviä ennakonpidätyksiä kertyi kaikkiaan 34,2 miljardia euroa, joka oli 1,6 miljardia (+4,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ennakonpidätysten kasvun taustalla oli hyvä työllisyystilanne sekä palkkoihin, eläkkeisiin ja etuuksiin inflaation vuoksi tehdyt, edellisiä vuosia suuremmat korotukset.

Alkuvuonna 2023 palkkatuloja saavien henkilöiden määrä kasvoi, mutta vuoden loppupuolella palkkatuloja saavien määrä ei edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna enää lisääntynyt.

– Tammi–kesäkuussa 2023 palkkatuloa saaneita oli kuukausittain noin 50 000 enemmän kuin tammi–kesäkuussa 2022. Heinä–marraskuussa 2023 palkkatuloja saaneita on ollut enää vain niukasti enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2022, eli työllisyyden kasvuvauhti on 2023 jälkimmäisellä puoliskolla laantunut, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen tiedotteessa.

Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2023 yhteensä 21,3 miljardia euroa, joka on 80 miljoonaa euroa (+0,4 %) enemmän kuin vuonna 2022.

– Vielä alkuvuonna 2023 arvonlisäveroa kertyi enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan, mutta sen jälkeen taantuma nosti kuitenkin päätään ja vähensi kulutusta. Verokausittain tarkasteltuna arvonlisäveron määrä alkoi pienentyä maaliskuusta 2023 lähtien, Luokkanen sanoo.

Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä mennessä. Vuoden 2023 arvonlisäverokertymä on pääosin marraskuusta 2022 lokakuuhun 2023 kestäneiltä verokausilta syntynyttä veroa.

Varainsiirtoveroa kertyi vuonna 2023 yhteensä 608 miljoonaa euroa, mikä on 35 prosenttia (327 miljoonaa euroa) vähemmän kuin vuonna 2022. Suurin osa varainsiirtoverosta maksetaan asunto-osake- ja kiinteistökaupoista, ja verokertymän pienentymisen taustalla onkin asuntomarkkinoiden hiljentyminen viime vuoden aikana.

– Varainsiirtoveron määrää laskettiin takautuvasti lokakuun puolivälistä alkaen. Muutokset varainsiirtoverokantoihin eivät kuitenkaan vielä vuoden 2023 aikana vaikuttaneet verokertymään laskevasti, koska loppuvuoden 2023 aikana tehdyissä kaupoissa varainsiirtovero maksettiin vielä vanhojen verokantojen mukaisesti ja Verohallinto palauttaa liikaa maksetun veron 2024 puolella, Luokkanen sanoo.

Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2023 yhteensä 7,7 miljardia euroa, mikä on 0,8 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2022.

Vuoden 2023 yhteisöjen tuloverokertymästä 5,9 miljardia euroa koski verovuotta 2023, 1,3 miljardia verovuotta 2022 ja 494 miljoonaa muita verovuosia.

– Yhteisöveron kalenterivuoden kertymään vaikuttavat muun muassa veronmaksun ajoittumiseen liittyvät seikat – erityisesti se, miten hyvin ennakkoverot vastaavat lopullisen tuloveron määrää. Vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisöveroa kannattaa tarkastella verovuosikohtaisesti, ei kalenterivuosittain, Luokkanen sanoo.

Yritysten maksamien ennakkoverojen ja yritysten lopullisen yhteisöveron välinen erotus voi vaihdella paljon riippuen suhdanteista. Esimerkiksi verovuonna 2022 lopullinen yhteisöveron kokonaismäärä oli 8,0 miljardia. Tämä oli peräti 1,4 miljardia enemmän kuin verovuoden lopussa maksuunpantuna olleiden ennakkoverojen määrä ja 0,5 miljardia vähemmän kuin kalenterivuoden 2022 yhteisöverokertymä.

Julkaistujen verokertymälukujen perusteella ei vielä tiedetä tarkasti henkilöiden ja yritysten verovuoden 2023 tuloverojen määrää. Asiakkaat ilmoittavat kevään aikana veroilmoituksella viime vuoden verotukseen vaikuttavia tuloja ja vähennyksiä. Lopullisia tuloverotuksen luvut ovat, kun Verohallinto saa kaikkien asiakkaiden verotuksen päätökseen lokakuun loppuun mennessä.

Verohallinnon luvut esitetään aina nimellisinä, eli kyseisen vuoden käyvin hinnoin laskettuna eikä vuosivertailuissa ole huomioitu inflaatiovaikutusta.

Vuonna 2023 kerätyistä veroista 75,9 prosenttia tilitettiin valtiolle ja 17,9 prosenttia kunnille. Muita veronsaajia ovat lisäksi seurakunnat 1,3 prosentin ja Kela 4,9 prosentin osuuksilla.

Vuonna 2023 valtion ja kuntien jako-osuudet muuttuivat oleellisesti, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja kustannukset siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden toimintaa rahoittaa valtio, ja kun sote-kustannukset siirtyvät valtiolle, myös rahoitusta siirrettiin vastaavasti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)