Kansainvälisen tutkijajoukon tekemä tutkimus osoitti, että ilmastonmuutos heikensi tammikuun kylmyysjaksossa esiintyneitä pakkasia. Äärimmäisen kylmiä lämpötiloja esiintyy Pohjois-Euroopassa edelleen, mutta väestö voi muuttua haavoittuvammaksi, koska ankarat pakkaset ovat käyneet harvinaisemmiksi.

Vuosi alkoi 2000-luvun kovimmilla pakkasilla. Kaikista kylmimmät lukemat mitattiin 5. tammikuuta Suomen ja Ruotsin Lapissa: Enontekiön lentokentällä mitattiin -44,3 astetta ja Ruotsin puolella Vittangissa lämpötila painui -44,6 asteeseen. Uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos teki 1.–5. tammikuuta esiintyneen kylmyysjakson noin neljä astetta leudommaksi, eli samankaltainen kylmyysjakso olisi ollut vielä neljä astetta kylmempi ilman jo havaittua 1,2 asteen maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä.

Erityisen kylmää oli myös 6. tammikuuta Norjan Oslossa, jossa lämpötila laski -31,1 asteeseen. Tutkimuksen mukaan Oslon pakkaset olivat myös noin neljä astetta lämpimämpiä ilmastonmuutoksen vuoksi.

Pohjois-Euroopassa vastaavia viiden päivän pakkasjaksoja esiintyy nykyilmastossa noin kerran 15 vuodessa. Oslossa mitattu -31,1 asteen lämpötila oli vielä poikkeuksellisempi tapahtuma ja esiintyy nykyilmastossa keskimäärin vain kerran 200 vuodessa. Ilmastonmuutos vähensi molempien tapahtumien esiintymistiheyttä, sillä viiden päivän kylmyysaalto on nyt viisi kertaa epätodennäköisempi ja Oslon yhden päivän äärimmäinen kylmyys 12 kertaa epätodennäköisempi.

Vaikka pohjoismaat ovat keskimäärin tottuneet koviin pakkasiin, erittäin alhaiset lämpötilat ovat vähentyneet viime vuosina. Siksi kylmyyden vaikutukset voivat yllättää. Suomessa kylmyys aiheutti mm. junien myöhästymisiä ja korkeita sähkön hintoja.

– Tutkimus osoittaa, että vaikka talvet ovat muuttumassa leudommiksi, Fennoskandian alueella koetaan yhä ankaria pakkasia. Jatkossa on varauduttava sekä pakkasjaksoihin että lämpötilan vaihteluun nollan molemmin puolin, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo tiedotteessa.

Tutkimusta johti kansainvälinen World Weather Attribution -tutkijaryhmä, ja mukana oli tutkijoita Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatieteen laitoksista. Itse tutkimus ei ole vertaisarvioitu, mutta tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat. Tutkimuksessa vertailtiin havaintoja ja ilmastomallien simuloimia lämpötiloja.

Tutkimus oli luonteeltaan niin sanottu attribuutiotutkimus, jossa pyritään selvittämään, kuinka ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet tiettyyn sääilmiöön, kuten hurrikaaneihin, tulviin tai helleaaltoihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)