Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kahdeksan uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat karppi 22,20 kiloa, kuha 14,7 kiloa, toutain 8,3 kiloa, sorva 1,58 kiloa sekä teisti 22,1 senttiä ja idänsieraintokko 8,8 senttiä. Ohuthuulikeltti 0,666 kiloa on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 82 kalalaji. Uudessa ainoastaan kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 50 senttiä ja harjus 58 senttiä.

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kahdeksan uutta Suomen ennätystä.

Karppi on suurimmaksi kasvava särkikalamme. Laji lisääntyy Suomessa, mutta sen poikaset jäävät ensimmäisen kesän jälkeen niin pieniksi, etteivät ne selviydy ensimmäisestä talvesta. Kaikki vesiemme karpit ovatkin peräisin istutuksista. Arto Vihannon ja Arto Hyttisen Hiidenvedeltä verkolla joulukuussa saama 22,20 kilon karppi oli niin iso, ettei sille meinannut löytyä punnituspaikkaa. Lopulta riittävän suuri vaaka löytyi paikalliselta eläinlääkäriasemalta.

Kuha on suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Viime vuosina Suomesta on saatu paljon isoja kuhia erityisesti vapavälinein, mutta uutta ennätystä on saatu odottaa. Kantahämäläisessä järvessä helmikuussa 2023 verkkoon kiinni jäänyt 14,7 kilon kuha on uusi Suomen ennätys.

Toutain on suureksi kasvava petomainen särkikalalaji. Vanajanselältä viime vuoden helmikuussa verkkoon kiinni jäänyt uusi ennätystoutain painoi 8,3 kiloa.

Sorva on särkeä muistuttava kirkkaan punaeväinen kala, joka viihtyy rehevissä vesissä niin sisävesissä kuin meren rannikolla. Ahvenanmaalta ongella viime kesäkuussa saatu 1,58 kilon sorva on komea uusi ennätys.

Teisti on monelle varsin tuntematon pohjakala, jota tavataan rannikollamme Helsingin ja Kaskisten välisellä merialueella. Ahvenanmaan Föglössä tutkijoiden verkkoon heinäkuussa 2023 jäänyt 22,1 sentin teisti nosti ennätyksen uudelle kymmenluvulle.

Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Helsingistä toukokuussa Kalamaratonin yhteydessä pyydetty 8,8 cm idänsieraintokko on selvä parannus vanhaan ennätykseen.

Ohuthuulikeltti on kokonaan uusi laji ennätyskalalistalla. Satunnaisesti Suomen rannikolta tavatun lajin luontainen esiintymisalue sijaitsee Atlantilla. Raumalaisen kaupallisen kalastajan rysään syyskuussa uinut 0,666 kilon ohuthuulikeltti on ennätyskalalistan 82 kalalaji.

Ennätyskalalautakunta avasi viime vuonna kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Tällä lautakunta halusi parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Sarjan ensimmäiset ennätykset ovat Suomussalmelta uisteltu ahven 50 senttiä ja Enontekiöltä perholla saatu harjus 58 senttiä. Jatkossa ennätyskalarekisterissä on näiden kalalajien osalta sekä vanha kalan painoon perustuva ennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ennätys. Uuden sarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 senttiä, harjus 58 senttiä, karppi 90 senttiä, kuha 100 senttiä ja hauki 120 senttiä.

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 82 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskalat/.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)