Intrumin maksuviivetutkimus vuoden toiselta neljännekseltä kertoo, että maksuviiveellisten yritysten suhteellinen määrä on laskenut 5,69 prosenttia viime vuodesta. Toimialavertailussa maksuviiveellisiä yrityksiä on edelleen eniten majoitus- ja ravitsemistoimialalla, yritysten osuus on myös hieman kasvanut viimevuoteen verrattuna. Alueellisesti maksuviiveellisiä yrityksiä on eniten Satakunnassa ja Pohjois-Savossa. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ennustavat yrityksille parempia näkymiä loppuvuodesta. Toipuminen on kuitenkin yhä verkkaista.

Intrumin maksuviivetutkimus toiselta vuosineljännekseltä kertoo, että maksuviiveitä oli 18 321 yrityksellä. Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus on laskenut 5,69 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja 4,9 prosenttia ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Maksuviiveellisten yritysten määrän laskua selittää talouden yleisen aktiivisuuden lasku, mikä taas on seurausta pitkään jatkuneesta korkeasta korkotasosta ja heikosta kysynnästä. Epävarma taloustilanne on saanut yritykset erittäin varovaisiksi.

Toimialavertailussa suhteellisesti eniten maksuviiveellisiä yrityksiä on yhä majoitus- ja ravitsemistoimialalla, yritysten osuus on myös hieman kasvanut suhteessa vuodentakaiseen.

– Kesä vilkastuttaa toimialan liiketoimintaa ja maksuviiveellisten yritysten osuudessa näkyvät myös kausiluontoiset yritykset. Tutkimuksemme mukaan kuluttajilla on aiempaa vähemmän rahaa käyttää lomalla ulkona syömiseen ja matkailuun, kertoo Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala tiedotteessa.

Myös vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuollon, kuljetus- ja varastointialan, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä kiinteistöalan yritysten maksuvaikeudet ovat kasvaneet. Rakennusalan pitkittynyt ahdinko vaikuttanee välillisesti edelleen ainakin vesi-, viemäri- ja jätevesihuollon, kuljetus- ja varastointialan sekä kiinteistöalan toimintaan.

Alueellisesti eniten maksuvaikeuksista kärsiviä yrityksiä on Satakunnassa ja Pohjois-Savossa, joskin Satakunnassa määrä on laskenut edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Savossa, Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa maksuviiveellisten yritysten osuus on hieman kasvanut vuodentakaiseen verrattuna.

– Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus laski eniten suurimmissa yrityksissä. Suurimmissa yrityksissä on kyetty sopeuttamaan toimintoja ja kustannuksia pieniä yrityksiä paremmin. Toisaalta suurissa yrityksissä myös kassatilanne on saattanut olla pieniä yrityksiä parempi, jolloin olemassa olevat taloudelliset puskurit ovat auttaneet selviämään kohonneista kustannuksista. Kolmantena näkökulmana saattaa olla suuryritysten suurempi neuvotteluvoima, joka mahdollistaa kustannustason nousun siirtämisen hintoihin helpommin eritoten yritysten välisessä kaupankäynnissä, toteaa Iskala.

Suomen talous elpyy pienin askelin taantumasta. Inflaation hidastuminen edesauttaa kuluttajien ostovoiman kehitystä. Syyskuun alussa voimaan tuleva, uusi 25,5 prosentin arvonlisäverokanta näkyy jollain aikavälillä kuluttajahintojen nousuna ja monet kuluttajat ovat vielä varovaisia kulutuspäätöksissään. Suomen bruttokansantuote supistuu ennusteen mukaan 0,5 prosenttia tänä vuonna, mutta kasvaa 1,2 prosenttia ensi vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2026. Talouden näkymät loppuvuodelle ovat varovaisen positiivisia, kun maailmankaupan toipuminen lisää Suomessa vientikysynnän kasvua. Myös elinkeinoelämän luottamus oli kesäkuussa nousussa.

– Keventyvät rahoitusolot tulevat vähitellen helpottamaan yritysten ja kuluttajien taloudellista tilannetta, mikä lisää myös kotimaista kysyntää ja investointeja. Rahapolitiikan välittyminen reaalitalouteen ottaa kuitenkin aikansa ja työmarkkinoiden haastava tilanne näyttää toistaiseksi jatkuvan, mikä hidastaa positiivista talouskehitystä. Oman varjonsa tulevan kehityksen ylle luo arvonlisäverokannan nosto, joka saattaa hidastaa kasvua. Arvonlisäverokannan noston vaikutukset eivät tutkimustiedon valossa välttämättä siirry täysimääräisesti hintoihin ainakaan lyhyellä aikavälillä, vaan sillä on vaikutusta myös yritysten voittomarginaaleihin, Iskala toteaa.

Vireille pantujen konkurssien määrä on Tilastokeskuksen mukaan jatkanut edelleen kasvuaan ja on selvästi vuoden 2023 tahtia edellä toukokuun loppuun mennessä. Suuri konkurssien määrä on odotettua, sillä ennen Euroopan Keskuspankin kesäkuun alun koronlaskua merkittäviä parannuksia yritysten toimintaympäristössä, inflaation hidastumista lukuun ottamatta, ei ollut tapahtunut. Rahapolitiikan keveneminen ja merkit maailmankaupan vähittäisestä elpymisestä luovat toivoa konkurssien määrän hidastumisesta vielä loppuvuonna. Yritykset kärsivät kuitenkin edelleen merkittävästi epävarmasta taloustilanteesta.

– Vaikka tutkimuksemme mukaan luottotappiot ja asiakkaiden maksuviiveet ovat vähentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana, lähes kolmannes yrityksistä näkee viiveellisen maksamisen investointien ja kasvun esteenä. Epävarmassa taloustilanteessa yritysten maksukyvyssä tapahtuu nopeita muutoksia, jolloin tarve mahdollisimman tuoreeseen tietoon kasvaa. Maksuviiveet eli perintäsaatavat ovat markkinoiden reaaliaikaisinta tietoa yritysten maksukäyttäytymisestä ja niiden ilmaantuminen on yleensä ensimmäinen merkki maksuvaikeuksista, kertoo Iskala.

Intrum julkaisee neljännesvuosittain yritysten maksuviiveiden kehitystä kuvaavan raportin pohjautuen yhtiön omaan dataan lähes 348 500 suomalaisesta yrityksestä. Raportin data on kerätty 1.4.–30.6.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)