Suomalainen valitsee useammin käytetyn kuin uuden auton. Ruotsalaisista 44 prosenttia ostaisi nyt erittäin todennäköisesti käytetyn auton, suomalaisista puolestaan 56 prosenttia. Suomalaisista miehistä 50 prosenttia ja naisista 63 prosenttia hankkii mieluummin käytetyn auton, kun ruotsalaisista miehistä 39 prosenttia ja naisista 51 prosenttia suunnittelee tekevänsä niin.

Kamuxin teettämän Suomalaiset ja ruotsalaiset autokaupoilla 2024 -selvityksen suomalaisista vastaajista 75 prosenttia ja ruotsalaisista 66 prosenttia ajaa käytettynä hankitulla autolla. Ruotsalaisista 25 prosenttia ajaa uutena hankitulla autolla, suomalaisista 19 prosenttia. Loput kyselyyn vastanneista ei aja tällä hetkellä lainkaan tai ajaa leasing- tai laina-autolla.

– Kun suomalainen hankkii auton, hän myös ajaa sillä – yleensä enemmän ja pidempiä matkoja kuin länsinaapuri. Suomalainen autonostaja ajattelee käytännöllisesti: miksi ostaa uusi, kun voi ostaa jo jonkun aikaa ajetun auton, jolla on jo ajettu ne niin sanotut ”kalleimmat kilometrit”, toteaa Kamux Suomen toimitusjohtaja Jani Koivu tiedotteessa.

23 prosenttia ruotsalaisista ajaa vuodessa alle 5 000 kilometriä. Yhtä vähän ajaa vain 11 prosenttia suomalaisista. Keskimääräistä vähemmän ajavat kertoivat syyksi autoilun kalleuden ja käyttävät siksi mieluummin julkista liikennettä liikkumiseen. Puolet keskimääräistä vähemmän ajavista vastanneista sanoi hoitavansa liikkumisen kävellen tai pyörällä. Osa piti myös kallista polttoainetta syynä vähään ajamiseen.

Yli puolet suomalaisista (55 %) ja ruotsalaisista (57 %) auton ostajista luottaa enemmän autoliikkeisiin kuin yksityisiin myyjiin. Epäluuloakin löytyy: ruotsalaisista 16 prosenttia ja suomalaisista 11 prosenttia ei luota autonostossa kumpaankaan.

Autoliikkeestä autoa ostettaessa suomalaista ja ruotsalaista autonostajaa huolestuttavat samat asiat; mahdolliset huonot kaupat, auton nopea hajoaminen tai sen arvon lasku. Eroavaisuus näkyy luottamuksessa autoa myyvään tahoon: joka viides ruotsalainen pelkää tulevansa autoliikkeessä huijatuksi, kun suomalaisista vain 11 prosenttia on siitä huolissaan. Nuorten ostajien huolet ovat myös naapureilla erilaiset: huijausta autokaupoissa pelkää jopa joka neljäs ruotsalainen nuori, kun taas suomalaisia nuoria (24 %) huolestuttaa ostamansa auton mahdollinen hajoaminen. Yksityiseltä myyjältä ostaessa nämä huolenaiheet kasvavat: ruotsalaisista nuorista (17–24-vuotiaat) jopa 40 prosenttia pelkää huijausta ja suomalaisista nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) 38 prosenttia auton nopeaa hajoamista.

Polttoainevalinnat ovat melko tasaväkisiä suomalaisilla ja ruotsalaisilla, mutta sähköautot jakavat naapurusten mielipiteitä. Suomalaisista 65 prosenttia ajaa bensiiniautolla, kun ruotsalaisista vastaavasti 54 prosenttia. Dieselin kohdalla suhdanne on toisinpäin: suomalaisista autoilijoista dieselillä ajaa 22 prosenttia ja ruotsalaisista 28 prosenttia. Kevythybridin (5–6 prosenttia) ja ladattavien hybridiautojen (4 prosenttia) osuudessa ei ole suurempia eroavaisuuksia, mutta sähköautojen osalta eroavaisuus on merkittävämpi. Ruotsalaisista kuusi prosenttia ajaa sähköautolla, kun taas suomalaisista vain kolme prosenttia.

– Ruotsalaisten innostus sähköautoja kohtaan näkyy myös heidän suunnitelmissaan seuraavan auton hankinnan kohdalla. Siinä missä yhdeksän prosenttia suomalaisista uskoo hankkivansa seuraavaksi sähköauton, ruotsalaisista 19 prosenttia uskoo tekevänsä niin, Koivu sanoo.

Jos auton hankinta tai vaihtaminen olisi ajankohtaista vielä tänä vuonna, 54 prosenttia ruotsalaisista ja 39 prosenttia suomalaisista päätyisi erittäin tai melko todennäköisesti hankkimaan joko hybridi- tai sähköauton.

Tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 18.–25. tammikuuta. Kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka omistivat ajokortin ja joiden taloudessa on auto sekä vastaavat joko yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa talouden autohankinnoista.

Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan maan väestöä valtakunnallisesti. Suomessa tutkimukseen osallistui 1 377 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului tuhat vastaajaa. Ruotsissa osallistui 1 407 vastaajaa, joista lopulliseen kohderyhmään kuului tuhat vastaajaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)