Tasoristeysonnettomuuksien taustalla on useimmiten tasoristeystä ylittävän tienkäyttäjän toiminta. Suomessa on tapahtunut vuosittain 13–29 tasoristeysonnettomuutta, mutta vuonna 2024 niitä on toistaiseksi sattunut selvästi vähemmän. Jokainen onnettomuus on kuitenkin liikaa.

Tienkäyttäjien havaintovirheet ovat usein tasoristeysonnettomuuksien taustalla. Erityisiä vaaranpaikkoja ovat tasoristeykset, joissa ei ole tasoristeyslaitosta kuten esimerkiksi puomeja varoittamassa radalla liikkuvasta kalustosta. Näissä kohteissa tienkäyttäjien valppaus korostuu entisestään. Tällä hetkellä noin 71 prosenttia tasoristeyksistä on ilman tasoristeyslaitosta.

– Juna ei voi väistää. Tasoristeysonnettomuus voi sattua kenelle tahansa tiellä liikkuvalle: pyöräilijälle, autoilijalle, mopoilijalle tai jalankulkijalle. Tasoristeyksessä on toimittava kuten liikenteessä muutenkin: ennakoi ja pohdi, ehditkö ja mahdutko turvallisesti yli. Jos juna on jo tulossa tai puomit laskeutumassa, on aivan liian myöhäistä lähteä ylitykseen, muistuttaa turvallisuusasiantuntija Kaisa-Elina Porras Väylävirastosta.

Tuttu tasoristeys henkilöliikenteen vakioaikatauluineen voi olla petollinen, sillä rataverkolla liikkuu lisäksi tavarajunia sekä esimerkiksi kunnossapidon kalustoa, jonka aikataulut vaihtelevat.

– Liikennekäyttäytymisellä on suora vaikutus tasoristeysonnettomuuksiin. Kenelläkään ei saa olla niin kiire, että ylittäisi rautatien riskillä. Jos esimerkiksi tasoristeyksen eteen muodostuu jonoa, on jokaisen kuljettajan varmistettava oman ylityksensä turvallisuus itse, Porras sanoo.

Väylävirasto on sitoutunut tasoristeysturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen, sillä tasoristeykset ovat viime vuosina parantuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta merkittävä riski liikenteessä.

– Tänä vuonna tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut toistaiseksi vain kuusi, joten tilanne näyttää selvästi keskimääräistä paremmalta. Tavoitteenamme kuitenkin on, ettei onnettomuuksia tapahtuisi ollenkaan. Turvallisten tasoristeysympäristöjen rakentamisella on iso rooli positiivisen kehityksen jatkumisessa, mutta vähintään yhtä tärkeää on tienkäyttäjien toiminta, Porras toteaa.

Suomen valtion rataverkolla on tällä hetkellä noin 2 460 tasoristeystä. Näistä kymmeniä poistetaan tai parannetaan joka vuosi Väyläviraston tasoristeysohjelmassa sekä muiden hankkeiden yhteydessä. Poistamisen lisäksi turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla tasoristeyksiin tasoristeyslaitoksia (puomit, ääni- ja/tai valovaroituslaitos). Tasoristeysten poistoon ja parantamiseen käytetään vuosittain noin 15 miljoonaa euroa.

Tasoristeysten poisto- ja parantamistöitä on käynnissä eri puolilla Suomea. Määrällisesti merkittävimpiä kohteita on rataosilla Kontiomäki–Pesiökylä, Hyvinkää–Hanko sekä Tampere–Pori. Suomen Väylät -karttapalvelusta löytyvät kaikki meneillään olevat tasoristeysten poisto- ja parantamishankkeet.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)