Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat lähtevät Itämeren Suomen merialueelle suuntautuvalle tutkimusmatkalle 18. syyskuuta. Tuoretta tietoa silakka- ja kilohailikantojen kunnosta tarvitaan muun muassa eri maiden kalastuskiintiöiden määrittelyyn. Matkalla on mukana myös Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoita. Yhdessä tutkitaan sopivaa menetelmää massiaisten runsauden seurantaan.

Tutkimusmatkan kiinnostuksen kohteena on silakkakannan palautuminen ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta. Vuosien 2020–22 seurantamatkoilla havaittiin, että suuri osa isoista silakoista oli laihoja. Silakoita havaittiin Selkämeren kaikuluotauksissa myös huomattavan vähän (seurantajulkistus 8.12.2022). Viime syksyn kaikuluotausten perusteella silakan määrä oli selvästi kasvanut vuosista 2021 ja 2022.

– Pitkällä aikavälillä noin joka kolmas vuosi kaikuluotauksissa on havaittu keskimääräistä enemmän silakoita, vaikka kanta-arvion tulokseksi ei olisi saatu yhtä voimakasta runsaudenvaihtelua. Oliko syksy 2023 tällainen poikkeama vai havaitaanko silakoita edelleen runsaasti, matkanjohtaja Juha Lilja Lukesta pohtii tiedotteessa.

Kaikuluotauksessa havaittavien silakoiden määrään vaikuttavat myös pienet silakat. Ne voivat olla lähellä rannikkoa, ja tällöin kaikuluotain ei havaitse niitä.

– Määrän lisäksi on mielenkiintoista saada tietoa silakoiden kunnosta. Syksyllä 2023 silakoiden kunto oli palautunut normaaliksi ja ravintoakin oli jälleen saatavilla. Tutkimusmatkalla saadaan käsitystä siitä, miten silakat ovat vuoden 2024 aikana kasvaneet, erikoistutkija Jari Raitaniemi Lukesta kertoo.

Silakan nälkiintymisjakson (2020–22) aikana isojen yksilöiden osuus Selkämeren silakkakannassa pieneni, kun silakat eivät kasvaneet, ja isoja silakoita poistui kannasta luontaisen poistuman, ehkä nälkäkuolemienkin, ja kalastuksen myötä.

Vuosina 2020–22 erityisesti Selkämeressä havaitun kookkaiden silakoiden laihtumisen keskeisenä syynä oli massiaisten eli halkoisjalkaisäyriäisten määrän romahdus. Sitä seurasi silakoiden nälkiintyminen. Syksyllä 2023 massiaisia nousi koetroolisaaliin mukana jälleen tavanomaisia määriä, ja myös silakoiden mahoissa massiaisia oli runsaasti.

Syksyn tutkimusmatkan yhtenä erityisenä tavoitteena on kokeilla rinnan eri menetelmiä massiaisten runsauden arvioimiseksi. Myös massiaislajien runsauksia tarkastellaan samassa yhteydessä. Massiaisten runsauden seuranta on ollut hankalaa ja kallista. Kaikuluotausmatkojen yhteydessä se saattaisi onnistua aiempaa edullisemmin. Massiaisten seurantaa kehitetään Luken ja Syken yhteistyönä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)