Valtakunnallisen Runo-Kaarina-esikoiskokoelmakilpailun voittaja on Anniina Louhivuori kokoelmalla Päivä jona Mary hirtetään. Vuodesta 1994 järjestettyyn kilpailuun tuli kaikkiaan 133 käsikirjoitusta, joista Runo-Kaarina-raati, kirjailija Kari Levolan johdolla, valitsi voittajaksi jyväskyläläisen Anniina Louhivuoren käsikirjoituksen. Kaarinan kaupunki on kustantanut Louhivuoren kokoelman, joka julkaistiin Turun Kirjamessuilla 4. lokakuuta.

Louhivuori on Jyväskylässä asuva graafikko. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja työskentelee graafisena suunnittelijana. Hän kirjoittaa sekä runoja että proosaa, ja hänen runojaan on julkaistu kirjallisuuslehti Lumoojassa ja Poliittinen runo NYT! -kilpailun antalogiassa. Runoudessa häntä kiehtoo tietoisen ja intuitiivisen mielen yhdistäminen, alitajunnan merkitys ja kirjoittamiseen liittyvä vapauden tunne.

Sisällöltään vahva voittajakokoelma vangitsee otteeseensa jo alussa. Teema on kipeä – ihmisyksilön tuskallinen valtasuhde eläimiin ja syyllisyys siitä, että toimii kuten toimii suhteessa muihin lajeihin. Runoissa on vertauksia, jotka tuottavat oivalluksia ja runojen kieli tavoittaa eläimen kokemusta ja koskettaa. Kokoelman erilliset tapauskäsittelyt kootaan kantavan teeman alle hienosti. Teos jättää ilmaan kysymyksen, johon lukija voi etsiä oman vastauksensa.

Sisällöltään vahva teos ansaitsee myös vahvan kannen. Runo-Kaarina-kirjojen kansien kuvituksena käytetään Kaarinan kaupungin taidekokoelman teoskuvia. Kansikuvan valinta ja käyttötapa on osa toimitustyötä, joka tehdään yhdessä runoilijan kanssa. Louhivuori valitsi kansikuvaksi Elina Ruohosen Alkuesineen (1993), jossa hehkuu vahva punainen.

– Valitsin teoksen sen tunnelman ja värien vuoksi, ja myös intuitiivisesti, koska se tuntuu sopivan kokoelmani maailmaan. Siinä on voimaa ja syvyyttä, se on riittävän abstrakti, eikä siten ohjaa lukukokemusta liikaa. Maalaus kiehtoo mystisyydessään, ja sen syvä ja voimakas punainen väri varmistaa, että kirja nousee esiin ja herättää huomion myös visuaalisesti, kertoo Louhivuori teoksen valinnasta.

Ruohonen ilahtui kuullessaan, että taiteilijan aikaisemman tuotannon maalaus tulee saamaan uuden elämän Louhivuoren runojen kanssa.

– Mielenkiintoista oli myös se, että Anniinan voittajateos käsittelee valtasuhteita eläimiin, sillä minulla on ollut sama teema taiteen tekemisessä useamman vuoden ajan. Puhelu teoksen valinnasta tuli minulle juuri, kun olin Venetsian biennaalissa katsomassa videoteosta, joka käsitteli eläinten vallankumousta. Ehdottomasti otan tämän teoksen luettavakseni. Lämpimät onnittelut kirjailijalle.

Runo-Kaarina-kilpailuun saapui 133 käsikirjoitusta. Jokainen vuosi on aina omanlaisensa ja usein jotkin teemat ovat korostetusti edustettuina. Tänä vuonna toistuvia teemoja olivat muun muassa totuuden etsiminen ja mystiset maailmanselitykset, oman kirjoittajuuden pohdinta sekä erilaisten päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien mukanaan tuomien vaikeiden asioiden käsittely. Vakioaihe luonto oli jälleen vahvasti edustettuna: erityisesti perinteistä luonnonrunoutta oli paljon. Käsikirjoituksissa oli myös paljon rakkausrunoja, joissa oli mukana erotiikkaa ja lihallisen rakkauden kaipuuta.

Mukaan mahtui melko paljon aforistista runoutta ja myös proosamaisuutta. Lyhyitä käsikirjoituksia oli useita, ja niissä temaattisia runotarinoita. Käsin kirjoitettuja kokoelmia ja keskeneräisyyttä (itselle kirjoitettua, editoimatonta runoa) näkyi myös runsaasti.

Tekoälystä on viime aikoina puhuttu paljon myös runouden yhteydessä ja tekoälyn käyttäminen näkyikin osassa kokoelmia lähinnä siten, että se on ollut yksi metodi muiden kirjoittamisen keinojen joukossa.

Raadin mukaan finaaliteosten aihevalinnat olivat kiinnostavia ja niissä kuvaillut paikat mielenkiintoisia. Käsikirjoituksissa oli proosamaista rytmiä ja runsautta kuin ilmavuutta ja tyhjääkin tilaa. Lauseet olivat kirkkaita, kieli ja kuvailu vahvaa ja sanoilla leikittely taitavaa. Käsikirjoitukset olivat mukaansatempaavia ja omaäänisiä.

Taso kilpailussa oli korkea ja finaalipaikka oli hieno saavutus. Raati toivookin, että kaikki kilpailuun osallistuneet jatkavat kokoelmiensa työstämistä ja että näitä hienoja käsikirjoituksia nähdään kilpailussa myös ensi vuonna. Monet aiempien vuosien voittajat ovat osallistuneet useana vuonna ennen voittoaan.

Louhivuori on vuodesta 1994 järjestetyn Runo-Kaarina -kilpailun 32. voittaja. Aiempiin voittajiin lukeutuvat muun muassa Reetta Niemelä (1997), Arto Lappi (2001), Ville-Juhani Sutinen (2002), Raisa Jäntti (2015) sekä valtiotieteiden tohtori ja presidentti Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio (1999), joka on myös Runo-Kaarina -kilpailun suojelija.

Voittajan valitsi kirjailija Kari Levolan vetämä raati, johon kuuluvat kirjailija Tommi Parkko, vuoden 2015 voittaja Raisa Jäntti, vuoden 2020 voittaja Hanna Syrjämäki, sekä Kaarinan kaupungin edustajat: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola ja vapaa-ajan lautakunnan edustaja Noora Nieminen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)