Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä olevien maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut kasvuaan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Syyskuun lopussa heitä oli yhteensä 365 500. Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on kasvanut viime vuoden lopusta 15 000 henkilöllä.

Maksuhäiriöisten kuluttajien määrän kasvutahti on kuitenkin hieman rauhoittunut alkuvuoden luvuista. Heinä-syyskuun aikana maksuhäiriöisten määrä kasvoi 3800 henkilöllä, kun vielä huhti-kesäkuussa maksuhäiriöisten kuluttajien määrä kasvoi yli 6 000 henkilöllä.

Väkilukuun suhteutettuna eniten maksuhäiriöisiä täysi-ikäisiä on Päijät-Hämeessä, vähiten Ahvenanmaalla.

Ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saavien henkilöiden määrä pysyi samalla tasolla kuin edellisellä kvartaalilla. Heinä–syyskuun aikana ensimmäisen häiriön sai vajaa 19 000 kuluttajaa, kun huhti-kesäkuussa vastaava luku oli vajaa 19 200.

Velkomustuomioiden perusteella monen kuluttajan talousongelmien taustalla on maksamattomat kulutusluotot. Kuluvan vuonna henkilöille annetuista velkomustuomioista ylivoimaisesti suurin osa, 63 prosenttia, johtui maksamattomista tili-, kerta- ja kulutusluotoista.

Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on nyt käytännössä samalla tasolla kuin se oli vuoden 2022 joulukuussa, jolloin luottotietolain muutokset astuivat voimaan. Silloin maksuhäiriöisiä kuluttajia oli hieman yli 366 600.

– Luottotietolain muutosten tullessa voimaan rekisteristä poistui 18 600 yksityishenkilöä. Näiden henkilöiden maksuhäiriömerkinnät olisivat kuitenkin poistuneet ajan kanssa rekisteristä, koska he olivat jo maksaneet häiriön perusteena olevat velkansa. Lukujen valossa näyttää siltä, että lakimuutos ei ole onnistunut vähentämään ylivelkaantuneiden henkilöiden määrää. Viime vuoden pienempi maksuhäiriöisten kuluttajien määrä näyttää jääneen väliaikaiseksi ilmiöksi, sillä tällä hetkellä eroa vuoden 2022 lopun lukuihin on enää noin tuhat henkilöä, kertoo Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo tiedotteessa.

Ensimmäisen maksuhäiriön saaneiden joukko on kasvanut kaikissa ikäluokissa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Määrällisesti eniten kasvua on tapahtunut 20-vuotiaiden ikäluokassa.

Alle 20-vuotiaiden täysi-ikäisten joukossa ensimmäisten maksuhäiriöiden määrä kasvoi hieman yli 41 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Myös 50–54-vuotiaiden ikäluokassa ensimmäisiä maksuhäiriöitä rekisteröitiin huomattavasti korkeampi määrä, vajaa 39 prosenttia, viime vuoden kolmanteen kvartaaliin verrattuna.

Vähiten ensimmäisten maksuhäiriöiden määrä kasvoi yli 70-vuotiaiden keskuudessa. Heidän joukossaan ensimmäisiä maksuhäiriöitä rekisteröitiin vajaa 22,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saavien henkilöiden määrä on kasvanut jyrkästi tämän vuoden aikana. Koska maksuhäiriöisten kuluttajien kokonaismäärä ei ole kasvanut yhtä voimakkaasti, johtuu ilmiö todennäköisesti siitä, että moni kuluttaja seilaa edestakaisin maksuhäiriön ja puhtaiden luottotietojen välillä.

– Ylivelkaantumisen partaalla elävälle kuluttajalle maksuhäiriö on sen luomista haasteista huolimatta tarpeellinen, sillä se katkaisee velkaantumisen kierteen. Valitettavasti luottotietolain muutos on johtanut siihen, että jos maksuhäiriön perusteena olevan velan saa maksettua pois, poistuu myös maksuhäiriö 30 päivän päästä ja ylivelkaantuminen voi jatkua. Tästä voi syntyä kierre, jossa kuluttaja tasapainoilee kasvavien talousongelmien reunalla pitkiäkin aikoja, Karemo huomauttaa.

– Keskimäärin suomalaisella maksuhäiriöisellä henkilöllä on 14 maksuhäiriötä. Tällöin taloudelliset ongelmat ovat erittäin syviä, ja tällä hetkellä luottotietolaki ei kykene ehkäisemään alkavien maksuhäiriökierteiden syvenemistä. Se saattaa kannustaa maksamaan velat pois, mutta ei tue vastuullisen taloudenpidon oppimista tai kestäviin muutoksiin pyrkimistä.

Tänä vuonna henkilöille annetuista velkomustuomioista ylivoimaisesti suurin osa, 63 prosenttia, liittyy tili- ja kertaluottoihin tai kulutusluottoihin. Toiseksi yleisin syy velkomustuomiolle on maksamattomat postimyynti- ja verkko-ostokset, jotka muodostavat 16,5 prosenttia velkomustuomioista.

– Velkomustuomioiden perusteella monen kuluttajan ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla on luotto, jota ei asiakkaan taloudellisen kokonaistilanteen perusteella olisi kannattanut myöntää. Luotonanto puutteellisilla tiedoilla ei ole kenenkään etu, ei yritysten eikä kuluttajan. Luotonantajien kannattaa kiinnittää taustojen tarkastamiseen erityistä huomiota, jotta ylivelkaantumista saataisiin ehkäistyä, mainitsee Karemo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)