Viime syksynä ennätyslukemiin noussut koronakuolleisuus on saanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosittelemaan varhaisia koronarokotuksia riskiryhmille. Tänä syksynä voi esiintyä niin kutsuttua neloisepidemiaa eli neljää eri infektiota samaan aikaan. Epidemia kuormittaa terveydenhuoltoa ja voi vaikuttaa etenkin iäkkäiden ihmisten sairastavuuteen.

Koronakuolleisuus nousi Suomessa viime vuoden marraskuussa uusiin ennätyslukemiin. Tapauksia raportoitiin etenkin ikääntyneiden hoitokodeissa. Infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila HUSista kertoo, että tilanteen taustalla oli muun muassa tautiaallon ja koronarokotteiden eriaikaisuus.

– Tautiaalto alkoi jo syys-lokakuussa, mutta valtaosa koronarokotteista tarjottiin vasta influenssarokotusten yhteydessä loppuvuodesta, Anttila kertoo tiedotteessa.

Tänä vuonna vastaavan tilanteen välttämiseksi THL on linjannut, että syksyn koronarokotukset aloitetaan viime vuotta selvästi aiemmin ja kohdistetaan suurimmassa riskissä oleviin väestöryhmiin.

Koronaviruksen lisäksi väestössä kiertää tulevalla infektiokaudella influenssavirusta, RS-virusta (respiratory syncytial) ja pneumokokkibakteeria, joka voi aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumeen. Neljän infektion yhtäaikaista esiintymistä kutsutaan neloisepidemiaksi. Näin voimakas epidemia voi lisätä erityisesti iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien potilaiden sairastavuutta ja kuormittaa terveydenhuollon resursseja.

Kaikkia neloisepidemian infektioita vastaan voi suojautua rokottautumalla. Rokottautuminen koronaa, influenssaa ja pneumokokkia vastaan on riskiryhmille maksutonta. Lääkäri voi myös suositella rokottautumista potilaskohtaisesti. Rokottautumisen lisäksi hengitystieinfektioita vastaan voi suojautua myös muilla toimilla. Tällaisia ovat ensimmäisinä koronavuosina tutuiksi tulleet hyvä käsihygienia, kotona sairastaminen, kasvomaskin käyttö sekä hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.

Riskiryhmiin kuuluvilla ikä, perussairaudet tai immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito voivat lisätä vakavan koronainfektion todennäköisyyttä. Heillä myös rokotevaste voi jäädä heikoksi. Rokottautumisen ja muiden ehkäisykeinojen lisäksi riskiryhmien koronainfektiota voidaan hoitaa lääkehoidoilla, joihin kuuluvat varsinaiset viruslääkkeet ja vasta-ainehoidot.

– Korona vie riskiryhmiin kuuluvia muita useammin sairaalahoitoon ja myös heidän kuolleisuutensa infektioon on suurempi. Lääkehoito estää viruksen lisääntymistä elimistössä ja vähentää näin vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Riskiryhmiin kuuluvien olisikin tärkeää tehdä koronatesti heti, jos heille ilmaantuu koronaan viittaavia oireita, jotta mahdollinen lääkehoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhain, Anttila sanoo.

Koronatesti voidaan tehdä kotona tai laboratoriossa. Lääkehoidon tarve ja soveltuvuus arvioidaan kuitenkin aina terveydenhuollossa. Hyvinvointialueilla on omat ohjeistuksensa lääkkeiden kohderyhmistä ja niiden jakelusta.

THL on tiedottanut rokotusten alkamisesta 12. elokuuta. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten käytännön järjestelyistä ja tiedottavat tarkemmin, missä ja milloin rokottautuminen onnistuu.

Syksyn ajantasaista koronatilannetta voi seurata Koronatilastot-sivustolla (https://www.koronatilastot.fi/), jossa esitetään THL:n rekisteritietoa sairaanhoidon, kuolemien, rokotekattavuuden ja jätevesiseurannan osalta.

Kesän aikana laboratoriovarmistetuissa koronatapauksissa ja koronaviruksen jätevesiseurannassa on havaittu lievää nousua. Tämä vastaa edellisvuotta, joskin tapausmäärien nousu on alkanut hieman viime kesää aiemmin. Tilanne on samankaltainen myös muualla Euroopassa ja maailmalla.

– Epidemia-aaltojen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Tämä koskee koronavirusta ja myös muita hengitysinfektioita. Tarpeeksi aikaisin aloitetut ehkäisy- ja hoitotoimet suojaavat erityisesti haavoittuvaisimpia väestöryhmiä ja ne säästävät myös terveydenhuollon rajallisia resursseja, Anttila toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)