Vakava työtapaturma voi muuttaa työntekijän elämän pysyvästi. Myös työnantajille koituva lasku voi kasvaa suureksi. LähiTapiolan asiantuntijat kertovat, miten työnantajat voivat ennaltaehkäistä vakavia työtapaturmia – ja jos pahin sattuu, miten työhön paluu mahdollistetaan.

Suomessa sattui viime vuonna 114 600 työtapaturmaa. LähiTapiolan vakuuttamissa yrityksissä vuonna 2023 sattuneista työtapaturmista noin viisi prosenttia oli erityisen vakavia, eli ne aiheuttivat vahingoittuneelle yli 30 päivää työkyvyttömyyttä. Tuhansille LähiTapiolan asiakasyritysten työntekijöille sattuu vuosittain pahasti.

– Vakavammat tapaturmat aiheutuvat yleensä liukastumisesta, horjahtamisesta tai kaatumisesta. Suurin osa työtapaturmista sattuu miehille, ja isoin osa työkyvyttömyyksistä talonrakentajille tai raskaan ajoneuvon kuljettajille, taustoittaa henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Essi Manner tiedotteessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan yksi työntekijän poissaolopäivä kustantaa työnantajalle kolme kertaa tämän palkan. Laskelmaan on otettu mukaan tuotannon hidastuminen, korvaavan työvoiman järjestäminen ja menetetyn työajan aiheuttamat ylityöt, mutta esimerkiksi työtapaturman hoitokustannuksia ei laskelmassa ole mukana.

LähiTapiolan kuntoutusasiantuntija Liisa Vuori kertoo esimerkin LähiTapiolan asiakasyrityksessä työskentelevästä varastotyöntekijästä, jonka jaloille kaatui työtä tehdessä vaneripino. Onnettomuus aiheutti jalkaan murtumavammat, jotka vaativat useita leikkauksia. Hoito kesti yhteensä puolitoista vuotta. Työntekijä oli sairauslomalla koko tämän ajan.

Työntekijän toimintakyky oli hoitojen lopussa vielä alentunut. Hän ei pystynyt kävelemään pitkiä matkoja, ja jalat kipeytyivät päivän aikana. Työhön paluu suunniteltiin yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa vastaamaan sen hetkistä kuntoa – työntekijä palasi töihin ensin lyhennetyllä työajalla ja teki muokattuja työtehtäviä. Työterveyshuollon seurannassa työaikaa ja työmäärää lisättiin tavoitteellisesti niin, että toimintakyky parani ja liikuntakyky nousi.

Ammatillinen kuntoutus ei tässä tapauksessa ollut tarpeen, koska työntekijä pystyi palaamaan töihin työnantajan ja LähiTapiolan yhteistyöllä. Kaiken kaikkiaan LähiTapiola maksoi työkyvyttömyyden ja sairaanhoidon korvauksia yhteensä 220 000 euroa. Ansionmenetyskorvauksen perusta oli 40 000 euron vuosityöansio.

– Mikäli työntekijää ei olisi saatu kuntoutettua, olisi ammatillisen kuntoutuksen hinta ollut arviolta vähintään 160 000 euroa. Uudelleen koulutus on aina iso elämänmuutos ja jopa minäkuvan muutos. Näillä tilanteilla onkin suuria inhimillisiä vaikutuksia rahallisen hinnan lisäksi, kertoo Vuori.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä, ja sillä on velvollisuus ennaltaehkäistä työpaikalla sattuvia tapaturmia. Essi Manner kertoo, että merkittävä osa työtapaturmista voidaan estää johtamalla työturvallisuustyötä järjestelmällisesti.

– Työnantajan tulee tarkkailla työympäristöä sekä tunnistaa ja arvioida työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja riskit sekä perehdyttää työntekijät oikeisiin ja turvallisiin työmenetelmiin sekä työpaikan olosuhteisiin.

Jos pahin kuitenkin tapahtuu, työnantajan, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön yhteistyöllä voidaan vähentää merkittävästi sekä kustannuksia että vahingoittuneelle koituvaa inhimillistä haittaa.

– Työhön paluu onnistuu todennäköisimmin, kun työnantaja ja työterveyshuolto suunnittelevat työhön paluun huolellisesti ja seuraavat sen onnistumista. Pitkän sairausloman jälkeen on usein henkisesti haastavaa palata takaisin töihin. Tämän vuoksi oli tärkeää, että kaikki työntekijän asiaa hoitavat tahot tukevat työhön paluussa työntekijää, kertoo Vuori.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)