Loka- ja marraskuu ovat riistaeläinonnettomuuksien aikaa. Onnettomuuksia sattuu erityisesti valkohäntäpeurojen ja yhä useammin myös metsäkauriiden kanssa. Yöpakkaset, liukkaat tiet ja pimeys lisäävät onnettomuusriskiä.

Viime vuoden marraskuussa kirjattiin Tilastokeskuksen mukaan lähes 2 000 riistaeläinonnettomuutta. Määrä on laskenut selvästi vuoden 2020 ennätyslukemista, mutta onnettomuuksia tapahtuu edelleen huomattavan paljon, lähes 13 000 vuodessa. Onnettomuuksien määrä yksittäisenä marraskuun päivänä on keskimäärin 64.

Tilastokeskuksen riistaeläintilastoissa ovat mukana valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden lisäksi myös hirvet, metsä- ja kuusipeurat sekä villisiat. Onnettomuudet porojen kanssa eivät sisälly näihin tilastoihin – niitä sattuu Paliskuntain yhdistyksen mukaan keskimäärin 4 500 vuosittain.

Fennian tilastojen mukaan riistaeläinvahingot ovat myös tänä vuonna toistaiseksi hieman vähentyneet.

Suuri osa syksyn ja alkutalven riistaeläinonnettomuuksista sattuu valkohäntäpeurojen kanssa, mutta myös metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa on kasvanut. Valkohäntäpeurat olivat viime vuoden marraskuussa osallisina yli puolessa onnettomuuksista, ja metsäkauriit lähes kolmasosassa.

– Vaikka riistaeläinonnettomuuksien määrä on koko maassa hieman laskenut viime vuosina, tapahtuu onnettomuuksia edelleen hyvin paljon. Valkohäntäpeurat ja kauriit liikkuvat nyt aktiivisesti, joten matkoihin kannattaa varata enemmän aikaa ja ajaa maltillisemmin, muistuttaa palvelupäällikkö Panu Stromberger Fennian vahinkopalveluista tiedotteessa.

– Yöpakkaset, liukkaat tiet ja pimeys lisäävät onnettomuusriskiä, Stromberger lisää.

Riistaeläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Riistaeläimet kulkevat usein samoja reittejä, ja monet näistä reiteistä kulkevat vilkkaiden teiden poikki.

Selvästi eniten riistaeläinonnettomuuksia sattuu Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa.

Kun auto ja riistaeläin törmäävät, tyypillisin vaurio tulee auton etuosaan. Auton vauhdista, jarrutusmatkasta ja osuman voimasta riippuu, kuinka paljon vahinkoa tulee. Valtaosa vahingoista kohdistuu autoon ja eläimeen.

Vaikka henkilövahinkoja sattuu vähemmän, riski vakavaan loukkaantumiseen on suuri.

– Varsinkin suureen riistaeläimeen törmätessä voi käydä huonosti. Auto saattaa myös suistua tieltä väistöliikkeen yhteydessä, jolloin seurauksena voi olla vakava onnettomuus, Stromberger muistuttaa.

Riistaeläimeen törmätessä tulee aina soittaa hätänumeroon 112 – myös silloin, kun vauriot ovat vähäiset.

– Vaikka eläin lähtisi omin voimin paikalta, voi se olla pahasti loukkaantunut ja aiheuttaa vaaratilanteita muulle liikenteelle. Soittamalla hätänumeroon saadaan tarvittava apu nopeasti paikalle.

Strombergerin mukaan kuljettaja voi itse arvioida, onko auto vielä liikennekelpoinen. Hän kehottaa kuitenkin pyytämään apua matalalla kynnyksellä.

– Jos autosta esimerkiksi rikkoutuvat tuulilasi tai etuvalot, voi matkan jatkaminen olla näin loppuvuoden hämärään aikaan hyvinkin vaarallista. Toisaalta autoon on voinut tulla piilovaurioita, jotka eivät näy ulospäin, mutta voivat aiheuttaa matkan jatkuessa lisävahinkoja. Silloin vakuutuskaan ei välttämättä korvaa vahinkoa täysimääräisesti.

Fennialle ilmoitettujen vahinkojen keskiarvo on noin 5 000 euroa, mutta hintahaitari on hyvin laaja: sadoista kymmeniin tuhansiin euroihin. Varsinkin uusissa ja kalliissa autoissa on usein kalliit varaosat. Yhteensä Fennia korvasi riistaeläinvahinkoja viime vuonna 5,7 miljoonalla eurolla.

– Hirvivahinkovakuutuksesta voi hakea korvauksia, kun ajoneuvolla törmätään riistaeläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa riistaeläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Stromberger lisää.

Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ja pimeällä ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Riistaeläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus huononee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys riistaeläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi.

Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat loppuvuodesta, mutta muutkin riistaeläimet liikkuvat paljon syksyllä.

Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen riistaeläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)