Viljelijät ovat ottaneet merkittävän roolin Itämeren suojelussa levittämällä kipsiä pelloilleen. Haku peltojen kipsikäsittelyyn on jälleen avattu. Jo ensimmäisenä päivänä saapui kymmeniä uusia hakemuksia.

Viljelijät ovat ryhtyneet toimiin meren tilan parantamiseksi levittämällä maanparannuskipsiä pelloilleen. Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen vesiensuojelutoimenpide ja yli 2 000 viljelijää on jo lähtenyt mukaan. KIPSI-hankkeessa kipsin levitystä on kohdennettu alueille, joilla maatalouden aiheuttama kuormitus vesistöihin on suurta.

Viljelijät ovat voineet hakea ilmaista kipsikäsittelyä pelloilleen pian viisi vuotta. Pellon kipsikäsittely tehdään maan muokkaamisen yhteydessä joko keväällä tai syksyllä. Kipsi tulee viljelijälle avaimet käteen -palveluna. Hanketta tehdään yhteistyössä MTK:n ja neuvontajärjestöjen kanssa. Viljelijöitä on tavoitettu hyvin, ja ennakkoluulot kipsiä kohtaan ovat matkalla vähentyneet.

– Tuomme ja levitämme kipsin pellolle ilmaiseksi. Haku avattiin tammikuun puolivälissä ja suuri hakuinnostus yllätti positiivisesti, kertoo Kipsi-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari tiedotteessa.

Kipsiä on vuosina 2020–24 levitetty 67 500 hehtaarille yhteensä 270 000 tonnia. Kipsinlevityksen ansiosta Itämereen päätyviä fosforipäästöjä on saatu vähennettyä jo 110 000 kiloa. Tämä tarkoittaa, että sama määrä fosforia on jäänyt pelloille kasvien käyttöön, mikä parantaa viljelykasvien ravinteidensaantia ja vähentää lannoitustarvetta. Kipsin käyttöä vesiensuojelussa on selvitetty Suomessa 20 vuoden ajan.

Tutkimusten perusteella liukoisen ja hiukkasmaisen fosforin sekä maa-aineksen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee peltojen kipsikäsittelyllä tehokkaasti ja vaikutus alkaa heti. Uusimmankaan 2024 valmistuneen Åbo Akademin tutkimuksen mukaan kipsinlevityksestä ei ole havaittu negatiivisia ympäristövaikutuksia maaperässä, toteaa hankkeen erityisasiantuntija Mats Willner.

MTK-Varsinais-Suomi on mukana hankkeessa Saaristomeren valuma-alueen peltojen kipsikäsittelyn edistämiseksi. Järjestön toiminnanjohtaja Harri Livenin pelloille levitettiin kipsiä ensimmäistä kertaa viime syyskuun alussa. Liven sanoo kipsikäsittelyn olevan tehokas ja nopea vesiensuojelukeino, joka täydentää erilaisia muita maatalouden ympäristötoimia ja jatkaa, että suurin osa hänen kipsatuista lohkoistaan on saviperäisiä.

– Odotan mielenkiinnolla kipsikäsittelyn positiivisia vaikutuksia maan rakenteeseen, sanoo Liven.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)