Työeläkevarojen reaalituotto 8,7 prosenttia viime vuonna

Työeläkevarat jatkoivat kasvuaan myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin varoja tuli lisää neljän miljardin euron verran. Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli vuoden lopussa yhteensä 271 miljardia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Työeläkevarojen nimellistuotto viime vuodelta oli 9,5 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli 8,7 prosenttia.

– Vuosi 2024 oli hyvä sijoitusvuosi työeläkevakuuttajille. Inflaation hidastuminen ja keskuspankkien koronlaskut tukivat sijoitusmarkkinoiden kehitystä, ja lähes kaikki omaisuusluokat kehittyivät suotuisasti, kertoo Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen tiedotteessa.

Parhaan tuoton tarjosivat noteeratut osakkeet etenkin Yhdysvaltain markkinoilta teknologiayhtiöiden vetämänä.

– Maantieteelliset erot osakesijoituksissa olivat suuria. Euroopassa ja etenkin Suomessa osakemarkkinoiden tuotot kalpenivat Yhdysvaltain dynaamiselle taloudelle. Näillä alueilla talouskasvun edellytysten parantaminen olisi tärkeää, Mäkinen toteaa.

Pääomasijoitukset, noteeraamattomat osakkeet, hedge-rahastot ja korkosijoitukset tuottivat myös hyvin viime vuonna. Sen sijaan kiinteistösijoitusten keskimääräinen reaalituotto jäi nollan tuntumaan.

Vahvaa kasvua työeläkevaroille tarjonneen vuoden 2024 jälkeen näkymät alkaneesta vuodesta eivät ole yhtä valoisat.

– Maailmantilanne on tällä hetkellä melko synkkä, ja vuoden 2025 sijoitusnäkymiä varjostavat erityisesti geopoliittisten jännitteiden kasvu sekä kauppasodan kiristyminen, Mäkinen pohtii.

Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät tammikuun lopussa sopuun eläkeuudistuksesta, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö on jo käynnistänyt lainvalmistelun. Keskeinen osa uudistusta koskee yksityisalojen työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaan liittyvän sääntelyn ja rahoitustekniikan muuttamista. Tavoitteena on saada eläkevaroille hieman nykyistä parempia sijoitustuottoja, mikä vahvistaisi työeläkejärjestelmän rahoitusta pitkällä aikavälillä.

– Korkeampien sijoitustuottojen tavoittelun myötä tuottojen vuosittainen vaihtelu tulee todennäköisesti kasvamaan. Hyvinä aikoina tuotot voivat olla hieman nykyistä parempia ja huonoina aikoina päinvastoin. Työeläkevakuuttajien sijoitushorisontti on kuitenkin useiden vuosikymmenten pituinen, jolloin tuottojen vaihtelu pitkällä aikavälillä tasoittuu, Mäkinen muistuttaa.

Pitkä aikaväli mahdollistaa sen, että pienelläkin riskinoton lisäämisellä saadaan korkoa korolle -ilmiön ansiosta työeläkesijoituksille parempia tuottoja, mitkä auttavat työeläkemaksun nousupaineen alentamisessa.

Mäkinen nostaa esille myös kääntöpuolen, jos työeläkevakuuttajat pidättäytyisivät käyttämään hyvin maltillista sijoitussalkkua.

– Tällöin potentiaalinen riski olisi tuottojen jääminen liian alhaiseksi johtuen liian matalasta riskitasosta. Se voisi puolestaan johtaa tulevaisuudessa työeläkemaksun korotuspaineeseen, Mäkinen huomauttaa.

Vaikka sijoitusriskin lisäämisen mahdollisuuksia nostetaan, on eläkevarat edelleen sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Lisäksi työeläkevakuuttajilla on jatkossakin oltava eläkevastuisiin aina riittävästi pääomaa.

Työeläkevarojen määrä vuoden 2024 lopussa oli yhteensä 271 miljardia euroa. Varat kasvoivat vuoden viimeisellä kvartaalilla neljällä miljardilla. Kaikkiaan kasvua koko vuoden aikana tuli 20 miljardin euron verran.

Vuoden 2024 nimellistuotto oli 9,5 prosenttia. Reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, oli puolestaan 8,7 prosenttia. Pidemmän aikavälin reaalituotto vuodesta 1997 alkaen on ollut 4,0 prosenttia vuodessa.

Osake- ja osaketyyppisten sijoitusten reaalituotto oli 12,3 prosenttia, korkosijoitusten reaalituotto 4,9 prosenttia, kiinteistösijoitusten reaalituotto 0,0 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten reaalituotto 11,6 prosenttia.

Varojen omaisuuslajikohtaista ja maantieteellistä muutosta voi tarkastella interaktiivisessa infografiikassa tai liitteenä olevasta kuvasta.

Telan kokoamat tiedot työeläkevaroista sisältävät työeläkeyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston hallinnoimat eläkevarat. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat eläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tupakankäry toi pelastuslaitoksen asunnon ovelle Ispoisissa

Naapurit havaitsivat maanantaina illalla jonkinlaista käryä asunnosta Rätiälänkadulla Ispoisissa ja soittivat hätäpuhelun, kun eivät saaneet ketään avaamaan ovea.

Pakina: Naapureita vältellen

Syksy on saapunut. Otan kolme askelta kotipihalla ja viima on värjännyt nenänpäästäni punaisen. Iltapäivällä hikoilen kuin pieni sika. Trenssitakki on liikaa, mutta pelkkä pitkähihainen aamulla auttamatta liian vähän.

Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen keskikorot laskeneet

Uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin vuoden toisella neljänneksellä muista rahoituslaitoksista 67 miljoonan euron edestä, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vakuudettomien kulutusluottojen sovittu vuosikorko oli 8,03 prosenttia ja todellinen vuosikorko 12,52 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavana aikana sovittu vuosikorko oli 8,71 prosenttia ja todellinen vuosikorko 13,50 prosenttia.

Korona- ja kausi-influenssarokotukset alkavat Varsinais-Suomessa syys–lokakuussa

Koronarokotukset alkavat Varsinais-Suomessa syyskuussa. Ne etenevät syksyn aikana THL:n määrittelemien kohderyhmien mukaisesti. Riskiryhmien influenssarokotukset alkavat loka–marraskuussa. Kaikki lisätiedot rokotuksista löytyvät verkkosivuilta varha.fi/influenssa ja varha.fi/korona.

Jari Paasikivi valittu Turun uudeksi joukkoliikennejohtajaksi

Jari Paasikivi.

Turun seudun joukkoliikennettä luotsaamaan valittiin diplomi-insinööri Jari Paasikivi . Paasikivellä on kokemusta joukkoliikenteen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä kunnallisella että yksityisellä sektorilla. Tehtävän hakuaika päättyi 23. heinäkuuta.

Farmari-Volvo törmäsi pyöräilijään Länsikeskuksessa, poliisi pyytää ilmoittautumaan

Lounais-Suomen poliisi selvittää maanantaina 1. syyskuuta tapahtunutta liikenneonnettomuutta, jossa autoilija törmäsi suojatietä polkupyörällä ylittäneeseen poikaan Länsikeskuksessa.

Pukkilan korttelille LEED Platinum -sertifikaatti

Pukkilan vanhalle tehdasalueelle rakentunut viiden kerrostalon ja pysäköintihallin muodostama kokonaisuus on saanut LEED Platinum -ympäristösertifikaatin.

Pukkilan vanhalle tehdasalueelle kortteli 88:aan rakentunut viiden kerrostalon ja pysäköintihallin muodostama kokonaisuus on saanut LEED Platinum -ympäristösertifikaatin. Kohde on EU-taksonomian mukainen.

Hirvionnettomuudet lisääntyneet viime vuosina – eniten onnettomuuksia syyskuussa

Hirvionnettomuuksien määrä on kääntynyt kasvuun Suomessa. Viime vuonna sattui yli 1 600 hirvionnettomuutta, kun edellisvuonna niitä sattui noin 1 500. Etenkin syys-lokakuussa autoilijoiden on syytä olla valppaana, kun hirvet ovat aktiivisimmillaan ja keliolosuhteet muuttuvat haastavammiksi.

Marianne Gustafsson Burgmann 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertissa Turun tuomiokirkossa

Marianne Gustafsson Burgmann.

Marianne Gustafsson Burgmann soittaa 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertin Turun tuomiokirkossa lauantaina 13. syyskuuta kello 16. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin järjestää Turun tuomiokirkkoseurakunta.

Turun keskustan ilmanlaatu viime vuonna enimmäkseen hyvä mutta heikompi kuin edellisvuonna

Raportti Turun seudun ilmanlaadusta vuonna 2024 on valmistunut. Raportissa käsitellään Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa ja Paraisilla mitattuja ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksia. Turun ilmanlaadun mittausasemat sijaitsivat Kauppatorilla ja Ruissalossa. Rikkidioksidia mitattiin Turussa Ruissalon Saaronniemessä, typpidioksidia Kauppatorilla sekä Ruissalossa, otsonia Ruissalossa ja hengitettäviä hiukkasia sekä pienhiukkasia Kauppatorilla. Raja-arvot eivät ylittyneet Turussa minkään epäpuhtauden kohdalla. Hengitettäville hiukkasille annettu raja-arvon numeroarvo (50 µg/m3) sen sijaan ylittyi neljä kertaa Turun Kauppatorilla.

Paimio 700 -juhlavuosimuraali valmis – teos esillä Paimion kaupungintalon länsipäädyssä

Juhlavuosimuraalin julkistus.

Paimion 700-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettu julkinen taideteos on nyt valmis ja kaikkien paimiolaisten sekä kaupungissa vierailevien nähtävillä. Suurikokoinen muraali sijaitsee Paimion kaupungintalon länsipäädyssä, ja se juhlistaa paikkakunnan pitkää historiaa, kulttuuriperintöä ja yhteisöllisyyttä. Teoksen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Jukka Hakanen .

Kakkostyypin diabetes lisää suolistosyövän riskiä merkittävästi

Suomen Syöpärekisterin tutkimus osoittaa, että suolistosyövällä ja kakkostyypin diabeteksella on selkeä yhteys. Miehillä diabeteksen aiheuttama munuaissairaus kasvattaa suolistosyövän riskiä jopa yli 50 prosenttia muihin diabeetikkoihin verrattuna.

Leipäviikolla puhutaan täysjyväviljan puolesta

Täysjyväsuositus on 90 grammaa päivässä.

Leipäviikkoa vietetään 8.–14. syyskuuta teemalla Hyvää täysjyvää. Eri leivissä on eri määriä täysjyväviljaa ja kuitua. Täysjyväsuositus on 90 grammaa päivässä.

Aluehallintovirasto löysi puutteita Varhan mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle huomautuksen vastaisen varalle siitä, että päihteitä käyttäville asiakkaille ja mielenterveyskuntoutujille tulee myöntää heidän palvelutarvettaan vastaavat palvelu-, hoito- ja kuntoutuskokonaisuudet. Hyvinvointialueelta pyydetään joulukuun alkuun mennessä selvitystä tekemistään palvelujen saatavuutta ja toimintatapoja parantavista toimenpiteistä.

Turun raitiotien alustavat katusuunnitelmat julkaistu – kaupunkilaisten kommentteja kerätään kyselyllä

Havainnekuva raitiovaunusta Eerikinkadulla.

Turun raitiotien alustavia katusuunnitelmia voi kommentoida karttapohjaisessa kyselyssä 8.–28. syyskuuta. Alustavat katusuunnitelmat kuvaavat, miten raitiotien reitin varrella olevat kadut muuttuisivat, jos Turkuun rakennetaan raitiotie. Suunnitelmat on julkaistu raitiotien koko 12 kilometrin reitiltä sataman, keskustan, Kupittaan ja Varissuon välillä. Suunnitelmia esitellään tilaisuuksissa syyskuun aikana.

Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia

Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.

Viherrakennustyö sulkee ajokaistan Helsinginkadulla

Helsinginkadulla tehdään viherrakennustyötä Pispalantien ja Tuomaansillan välillä 8.–19. syyskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla. Työstä on haittaa molemmissa ajosuunnissa.

Tyhjillään ollut puutalo tuhoutui tulipalossa Pöytyällä

Tyhjillään ollut pieni, noin 75-neliöinen yksikerroksinen puurunkoinen talo tuhoutui asuinkelvottomaksi Pöytyällä.

Urheilu

TPS:n Mika Suoraniemi luottaa kauden kynnyksellä ympärillään oleviin

Mika Suoraniemi on toiminut TPS:ssä muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, pelaajatarkkailijana ja nyt urheilutoimenjohtajana.

Liiga-kausi käynnistyy huomenna 9. syyskuuta, kun kiekko putoaa Hämeenlinnassa jäähän HPK–TPS-ottelun alkamisen merkiksi. Myös pitkän päivätyön TPS:ssä eri rooleissa tehneelle Mika Suoraniemelle uusi kausi on uuden alku. Alkava kausi on Suoraniemen ensimmäinen TPS:n urheilutoimenjohtajana.

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.