Kiinteistöveroa kertyy tänä vuonna noin 2,4 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotosta 72,4 prosenttia (1,76 miljardia euroa) kertyy rakennuksista. Maapohjasta kiinteistöveroa kertyy noin 670 miljoonaa euroa. Verohallinnon julkaisemat ennakkotilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot kuluvalle vuodelle.

Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen kertoo, että kiinteistöveroa kerätään tänä vuonna noin 27 miljoona euroa (1,1 %) enemmän kuin vuonna 2024.

– Kasvuvauhti on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin aikaisempina vuosina: tätä hitaammin kiinteistöverotuotto on kasvanut vuonna 1997. Vuonna 2025 sekä kiinteistöjen verotusarvot että kiinteistöveroprosentit kasvavat siis maltillisesti, kun aiempina vuosina vähintään toinen niistä on kasvanut reippaammin, Lempiäinen sanoo tiedotteessa.

Kiinteistöveron tuotto kasvoi viime vuonna 7,2 prosenttia, mikä johtui suurelta osin maapohjien yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan nostamisesta. Vuonna 2023 puolestaan kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,9 prosenttia. Silloin tuoton kasvu johtui pääosin rakennuskustannusindeksin reippaasta noususta.

Ennakkotietojen mukaan kiinteistöveron tuotto kasvaa tänä vuonna 14 maakunnassa ja laskee viidessä maakunnassa. Eniten kasvua on Pohjanmaan maakunnissa: Keski-Pohjanmaalla 5,5 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 3,2 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 2,8 prosenttia ja Pohjanmaalla 2,4 prosenttia.

– Keski-Pohjanmaalla kasvaa sekä rakennuksista (+6,1 %) että maapohjasta (+0,7 %) kertyvä kiinteistövero. Erityisesti kasvaa tuuli- ja aurinkovoimaloista sekä teollisuusrakennuksista kertyvän kiinteistöveron määrä. Voimaloista kertyy kiinteistöveroa noin 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024, ja teollisuusrakennuksistakin 15 prosenttia enemmän, Lempiäinen kertoo.

Myös muissa Pohjanmaan maakunnissa tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron määrä kasvaa edellisvuodesta reippaasti: Pohjois-Pohjanmaalla 12,4 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 33,1 prosenttia ja Pohjanmaalla 13,2 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan tänä vuonna kiinteistöveron tuotto kasvaa yli viisi prosenttia 33 kunnassa. Kiinteistöveron tuotto laskee tai pysyy ennallaan edellisvuoteen verrattuna 170 kunnassa. Niistä kunnista, joissa kiinteistöverotuotto kasvaa ennakkotietojen perusteella eniten, kymmenessä on joko korotettu kiinteistöveroprosentteja tai rakennettu tuuli- ja aurinkovoimaloita.

Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Näihin rajoihin ei tehty muutoksia vuonna 2025.

Rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 21 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla (1,90 %). Maapohjien yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin kymmenessä kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Maapohjan kiinteistöveroprosentti on korkein Kaskisilla (2,00 %). Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin 21 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Myös tämä prosentti on korkein Kaskisilla (1,00 %).

Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 24 kunnassa. Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nostettiin puolestaan 19 kunnassa − näistä 12 kuntaa määräsi tämän veroprosentin ensimmäistä kertaa. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti. Vuonna 2025 voimalaitosrakennuksille erillistä kiinteistöveroprosenttia ei ole määrätty 46 kunnassa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 165 kuntaa.

Vaikka kiinteistöveroprosentteja nostaneita kuntia oli melko paljon, tehtyjen prosenttinostojen vaikutus jää kuitenkin koko maan tasolla tarkasteltuna pieneksi, koska tehdyt prosenttien korotukset ovat suhteellisen pieniä eikä niitä tehty isoissa kaupungeissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)