Siitepölyallergiasta kärsii noin 20 prosenttia suomalaisista. Uusimmilla allergiatutkimuksilla oireiden aiheuttaja voidaan tunnistaa aiempaa tarkemmin. Keväällä eniten allergiaoireita aiheuttavat leppä ja koivu, mutta myös muut lehtipuut voivat aiheuttaa allergiaa.

− Siitepölyallergian oireita hengitysteissä ovat aivastelu, kirkaseritteinen nuha, nenän tukkoisuus ja kutina sekä yskänärsytys. Monella allergikolla myös silmät kutisevat ja punoittavat, Terveystalon allergologian ja lastentautien erikoislääkäri Péter Csonka kuvailee tiedotteessa.

Usein kuulee ohjeen, että allergialääkitys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

‒ Se on turhan epämääräinen ohje. Antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä. Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2‒3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä. Lääkkeet kannattaa siis aloittaa vasta, kun allergiakausi alkaa, Csonka huomauttaa.

Allergiaoireita hoidetaan tyypillisesti antihistamiinivalmisteilla, silmätipoilla ja kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla.

− Lääkitykset ovat kehittyneet ja vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän. Markkinoille on tullut muun muassa uusia nenäsumutteita. Oireiden mukainen hoito on kuitenkin aina yksilöllistä ja lääkäri on apuna siinä, kun mietitään, mikä paras lääkitys olisi. Lääkärin tehtävä on myös tutkia, onko oireita vain ylähengitysteissä ja ohjata tarvittaessa astmatutkimuksiin, Csonka muistuttaa.

Omahoidon tueksi Csonka suosittelee pitämään oirepäiväkirjaa.

− Kehotan aina kirjaamaan vuosittain ylös, mikä lääke on ollut käytössä, onko se auttanut, onko lääkettä käyttänyt esimerkiksi päivittäin ja miten oireet ovat edenneet. Lääkehoidossa tärkeintä on, että se on riittävän tehokas.

Tarvittaessa lääkehoidon tueksi voidaan kokeilla siedätyshoitoa. Siedätyshoito parantaa pitkäaikaisesti elimistön sietokykyä verrattuna oireenmukaiseen lääkehoitoon, jonka vaikutus on vain hetkellistä.

− Siedätyshoito on nykyään helppoa ja kustannustehokasta kielenalustableteilla. Tablettisiedätyshoitoa saa paikkakunnassa riippumatta ja se toimii lehtipuiden sekä heinien osalta. Joillekin pistoshoidot ovat kuitenkin edelleen hyvä vaihtoehto. Tällöin kannattaa tarkistaa, tarjoaako esimerkiksi oma hyvinvointialue pistoshoidot, Csonka kertoo.

Myös allergiatutkimusmenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet – nykyään oireiden todellinen aiheuttaja saadaan aiempaa tarkemmin selville.

– Esimerkiksi moni itseään pähkinäallergisena pitävä voi todellisuudessa olla herkistynyt koivun siitepölylle. Samoin heinäallerginen voi pelkän perusallergiatestin perusteella näyttää olevan allerginen myös vehnälle, vaikka kyse saattaakin olla pelkästä heinäallergiasta, Csonka selittää.

Uusimmilla allergeenikomponenttitutkimuksilla potilaalle saadaan tarkennettua niin sanottu allerginen herkistymisprofiili.

– Sen avulla voidaan tarkemmin arvioida, onko kyseessä vain viaton ristireaktio siitepölyjen kanssa vai todellinen ja mahdollisesti henkeä uhkaava ruoka-aineallergia, Csonka sanoo.

Varmista, että allergiareseptisi ovat voimassa ja varaa tarvittaessa aika lääkärille. Käytä antihistamiinituotetta, joka ei väsytä. Aloita antihistamiinihoito ensimmäisten oireiden ilmaantuessa.

Huuhtele nenää apteekista saatavalla nenäkannulla. Pidä ikkunat suljettuina pahimpaan siitepölyaikaan ja vältä ulkoilua tuulisella säällä. Ajoita ulkoilu aikaiseen aamuun tai iltamyöhään, jolloin siitepölypitoisuudet ovat matalampia.

Puhdista auton ja kodin ilmastointilaitteiden suodattimet. Kuivata pyykki siitepölyaikana sisällä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)