Alkuvuodesta Turku sai pitkään odotetun tulokkaan, kun Martinkadulla Martinsillan pielessä ovensa avasi kaupungin ensimmäinen kissakahvila. Kissakahvila Mirri ei kuitenkaan ole tyypillinen kissakahvila.

Olohuonemaisessa kahvilassa on nimittäin vain kolme kissaa. Mirri, Keiju ja Tigr ovat yrittäjä Iris Lainesteen omia kissoja. Omia kissojaan asiakkaat eivät saa kahvilaan tuoda.

– Ymmärrän, että voi olla jollekin pettymys, jos odottaa näkevänsä kymmenen kissaa, mutta sellainen ei ole minun juttuni. Halusin luoda olohuonemaista tunnelmaa, jossa kissat joko ovat läsnä tai eivät ole, kertoo Laineste.

Ajatus kissakahvilasta ehti muhia useamman vuoden. Ensimmäisen kerran parikymppinen yrittäjä hahmotteli ajatusta kissakahvilasta jo yläkouluikäisenä. Myöhemmin idea jalostui Turun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskellessa. Lopullisen muotonsa idea sai, kun Laineste löysi tilan, johon Mirrin perusti.

– Tämä tila sai idean syttymään. Minulla on aina ollut kissoja ja olen huomannut, kuinka vahvasti kissat vaikuttavat ympäristönsä tunnelmaan. Tässä paikassa halusin mennä tilan tunnelman mukaan, Laineste kuvailee.

Lainesteen sukujuuret ovat Virossa. Se on osasyy, miksi kahvilayrittäjäksi hyppääminen verrattain nuorella iällä ei hirvittänyt.

– En oikeastaan ajatellut asiaa lainkaan. Minulle yrittäjäksi ryhtyminen oli hyvin luontevaa. Virossa yrittäjyys ylipäätään on paljon yleisempää kuin Suomessa. Toisekseen oma äitini on ollut käytännössä koko ikänsä yrittäjänä.

– Minulle yrittäjyys on tosi luontevaa, palkkatyö on konseptina paljon vieraampi, toteaa yhdeksänvuotiaana Suomeen muuttanut Laineste.

Virolaisuus näkyy Kissakahvila Mirrissä myös tuotevalikoimassa. Kahvilan vitriinin tuotevalikoima ei ole aivan tyypillisintä suomalaista kahvilatarjontaa. Vitriinissä voi olla muun muassa pavlovaa.

– Tilaan osan tuotteistani Ukrainasta kotoisin olevalta leipurilta. Lisäksi minulla on töissä oppisopimuksella virolaisleipuri. Hän tekee esimerkiksi kanelirullia. Ne muistuttavat korvapuusteja, mutta eivät ole sama asia. Olen itse syönyt kasvaessani kanelirullia.

Kissakahvila Mirrin tarjottavat saattavat siis haastaa suomalaisiin kahvilamakuihin tottunutta. Laineste ei pelkää, että tämä karkottaisi asiakkaita.

– Minulla ei ole hirveästi mitään tuttua valikoimassa. Se pakottaa ihmiset kokeilemaan jotain uutta, mutta yleensä ihmiset tykkäävät kokeilemastaan ja ilahtuvat, kun löytävät jotain uutta. Osa tuotteistani, kuten kanelirullat tai kääretorttu, ovat sellaisia riittävän tuttuja.

– Nautin siitä, että vähän haastan ihmisiä. Käyn myös itse juttelemassa asiakkaille. Aluksi he saattavat vähän pelästyäkin sitä, mutta se menee äkkiä ohi. Kissat ovat hyvä smalltalkin aihe. Se madaltaa kynnystä, kun puhuu jostain molemmille turvallisesta aiheesta, Laineste toteaa.

Ilkka Lappi