Turun keskustan elinvoimalaskenta on jälleen päivitetty osana valtakunnallista selvitystä. Turun keskusta on Suomen kuudenneksi elinvoimaisin 26 kaupungin vertailussa. Liiketilojen kokonaismäärä yhteenlaskettuna on Turussa kasvanut eniten suurten kaupunkien luokassa. Kaupallisen tiiviyden ja vartin keskustan asukastiheyden osalta Turku sijoittui kolmanneksi.

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) elinvoimalaskennassa seurataan vuosittain kauppojen, ravintoloiden ja vapaiden liiketilojen määrää suhteutettuna asukasmäärään. Mukana valtakunnallisessa seurannassa on 26 kaupunkia.

Huhtikuussa 2025 tehdyn mittauksen mukaan Turun keskusta-alueen elinvoimaluku on 3,087. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen havaittavissa on hienoista laskua. Elinvoimalukujen vertailussa Turun edellä olivat suurista kaupungeista Tampere ja Vantaan Tikkurila. Keskikokoisista ja pienistä kaupungeista Turun edellä olivat kompaktin keskustansa ansiosta Pietarsaari, Hyvinkää ja Porvoo. Turun keskustan elinvoimaa on seurattu vuodesta 2016 alkaen keväisin.

– Turun keskustan elinvoimaluvun lasku on seurausta lauantaisin palvelevien kauppojen vähentymisestä. Lauantaisin palvelevien liikkeiden väheneminen on yleinen kehitys suomalaisissa kaupunkikeskustoissa. Huomionarvoista kuitenkin on, että liiketilojen kokonaismäärä yhteenlaskettuna on Turussa kasvanut eniten suurten kaupunkien luokassa. Vaikka lauantaisin palvelevien kauppojen määrä laskenut, on ravintoloiden määrä hieman kasvanut, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sanoo tiedotteessa.

Suurten kaupunkien luokassa ovat vertailussa Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio. Turussa liiketilojen määrä on kasvanut määrällisesti eniten ennen Tamperetta. Kauppojen ja ravintoloiden osuus kaikista liiketiloista on kolmanneksi korkein Turussa, 51 prosenttia. Enemmän on Helsingissä ja Tampereella.

Vapaiden liiketilojen osuus pysynyt samalla tasolla kuin viime vuosina. Osuus kevään 2025 laskennassa on 11,6 prosenttia. Vapaiden eli tyhjien liiketilojen osuus on korkein Jyväskylässä ja Turussa.

Turun kaupallinen tiiviysluku on tänä vuonna 4,69 (2024: 4,73) ollen kolmanneksi korkein kaupunkien vertailussa. Edellä ovat vain Helsinki ja Tampere.

– Keskustojen elinvoiman kehitys on ollut useimmissa kaupungeissa alavireistä viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt aleneva kehitys on pääosin pysähtynyt, ja suunta on kääntynyt ylöspäin monissa suurimmissa kaupungeissa. Turussa kaupallinen tiiviysluku on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut maltillisesti alenevalla uralla, mutta positiivisia signaaleja tulee muun muassa viimeisimmistä väestöennusteista, jotka ennustavat asukasmäärän nousua tulevina vuosina. Tällä on vaikutuksensa koko kaupungin elinvoimaan keskusta mukaan lukien, Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro kertoo.

Raportin vartin keskustan tarkastelussa asukasmäärää ja -tiheyttä lasketaan kilometrin säteellä keskustan kaupallisesta keskipisteestä. Tuoreimpien lukujen mukaan keskusta-alueiden asukasmäärät ovat pääosin kasvaneet, varsinkin suurissa kaupungeissa kuten Turussa.

– Turun vartin keskustan asukastiheys on kasvanut vuodesta 2000 lähtien ollen nyt noin 8 000 asukasta nelilökilometrillä. Turun kokonaiselinvoiman kannalta on tärkeää, että keskustassa asuu ja työskentelee ihmisiä, jotka hyödyntävät keskustan palveluita. Vartin keskustan asukastiheyden kasvu tukee myös keskustan kehittymistä viihtyisänä ja saavutettavana kohtaamisten paikkana, Hintsanen sanoo.

Tampereen vartin keskustan väestöntiheys oli hieman Turkua korkeampi ja Helsingin noin 9 500 asukasta neliökilometrillä. Turun vartin keskustan väestöntiheys ylitti selvästi Lahden, Jyväskylän ja Kuopion tiheyden, missä kaikissa on noin 6 000 asukasta neliökilometrillä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)