Kun katselee Aurajokea monine siltoineen Turun keskustassa, seuraa keväisin Halisten ukkojen ryskinää jäiden lähtiessä tai ihailee veden vakaata virtausta Vanhalinnan vuorelta, tulee miettineeksi missä on joen alkulähde.

Noin 70 kilometrin mittainen Aurajoki, Varsinais-Suomen symboli, alkaa Oripäästä, pienestä varsinaissuomalaisesta kunnasta. Sieltä se virtaa kohti Saaristomerta arvokaan kansallismaiseman läpi. Vuosisatojen ajan joen varrelle on levinnyt asutusta, laajoja viljelysalueita lehtoja ja laidunmaita. Matkalla joen virtaama lisääntyy ojista ja sivujoista. Useiden matalien virtauskohtien lisäksi joessa on 11 isompaa koskea, joista suurin on Liedon Nautelankoski.

Oripää on saanut kunnian olla se pitäjä, josta kulttuurijoeksi kutsuttu Aura saa alkunsa. Mutta missä tarkalleen on joen alkulähde? Kun tätä kysytään Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppaselta, hän antaa vähintäänkin yllättävän vastauksen.

– Sehän saa alkunsa Oripään vanhainkodin toisen kerroksen vessasta!

Tolppaselle oli näin kerrottu, kun hän viisi vuotta sitten aloitti työt Oripäässä. Ehkä haluttiin koetella uuden kunnanjohtajan huumorintajua, vaikkei tieto ihan kaukaa haettu ollutkaan. Aurajoen alkulähde on todellakin ihan lähellä Oripään vanhainkotia. Sitä toisen kerroksen vessaa Tolppanen kertoo käyneensä valokuvaamassa ja harmittelee, kun kuva on päässyt vuosien varrella katoamaan.

Tolppasen yhdessä vapaa-aikaohjaaja Tiina Kuikan kanssa tekemällä Youtube-videolla on tarina Aurajoen alkulähteellä Tuomistonsuolla itseään peilaavasta hiidestä, jota pistää ampiainen ja se vetää juostessaan Aurajoen uoman Turkuun. Sama tarina on kerrottu auran eteen valjastetuista pillastuneista häristä. Uhrilähteet, alkulähteet, niissä on jotain salaperäistä ja tarinoita syntyy, mutta syntyy myös pilailuja.

– Aurajoki ruopataan niin pitkälle, että Ruotsinlaivat lähtevät tulevaisuudessa Oripäästä, kertoo Tolppanen laatineensa uutisen aprillipäivän lehteen. Moni kuulemma kannatti ideaa.

Aurajoen sanotaan olevan erityisesti oripääläisten sydämen asia, koska täältä joki lähtee, saa suunnan ja laskee Saaristomereen. Oripäässä uskotaan, että vaikka Aurajoki päättyy mereen, se ei koskaan unohda kotiaan. Sen sydän jää Oripäähän.

– Saaristomeren tilasta me olemme kaikki huolissamme. Se on varsinaissuomalaisten kuntien yhteinen asia, toki laajemminkin. Mutta se, että pidetään huolta Aurajoesta ja muista alueemme vesistä, on erityisen tärkeää myös täällä Oripäässä, joen alkulähteillä, painottaa Tolppanen.

Aurajokisäätiön toimesta Aurajoen alkulähteellä on pitkospuut ja opastauluja. Mutta puuttuuko jotakin? Aurajoen matkailutien hankekoordinaattori Olli Järvenkylä on laskenut kaikki Aurajoen ylittävät sillat ja muut ylityspaikat.

– Niitä on peräti 68, osa julkisia, osa yksityisiä. Tasaisin välein jaettuna Aurajoen voisi ylittää kilometrin välein. Oripään alueellakin siltoja on 17, Järvenkylä kertoo tilastoineensa.

Oripäässä on huomattu, että sellainen silta vielä puuttuu, joka veisi alkulähteen yli. Ja sitä ollaan nyt puuhaamassa Tuomistonsuolle, ihan ensimmäistä Aurajoen ylittävää siltaa, Turun siltojen kilpailijaa! Maanomistaja on jo antanut luvan hankkeen toteuttamiselle. Koivikkoa ja korpimaista kuusikkoa kasvavassa vähän salaperäisessä rämemaastossa voikin hyvin kuvitella, miten hiisi ylittää Sillan Numero Yksi kesäyön hämyssä.

Merja Marjamäki