Tuoreet maksuhäiriö- ja konkurssitilastot paljastavat huolestuttavan kehityksen suomalaisyritysten taloudellisessa tilanteessa vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Yritysten uudet maksuhäiriöt ja konkurssihakemukset ovat lisääntyneet merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.

Kesäkuun lopussa jo yli 52 000 yrityksellä on maksuhäiriö, kun viime vuonna vuoden vastaavana ajankohtana maksuhäiriöitä oli noin 47 000 yrityksellä.

Trattaprotestien, eli yritysperinnässä käytettävien julkisuusuhkaisten maksukehotuksien, määrä kasvoi yli yhdeksän prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Konkurssiin on asetettu tänä vuonna noin 1 700 yritystä, kun viime vuoden vastaavaan ajankohtaan mennessä konkurssiin oli asetettu 1600 yritystä. Vuonna 2024 konkurssiin asetettiin Suomessa yhteensä 3006 yritystä, mikä on toistaiseksi korkein määrä koko 2000-luvun aikana.

Konkurssihakemuksien määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna etenkin majoitus- ja ravintola-alalla (21 %) sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla (12 %).

– Kovin surkealta tämä tilanne valitettavasti vaikuttaa. Maksuhäiriömerkinnän saaneiden yritysten kokonaismäärä on korkeampi kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna. Useissa tapauksissa maksuhäiriö ei ole yksittäinen poikkeus, vaan merkki pidempään jatkuneesta kannattavuusongelmasta. Talousvaikeuksien kasaantuminen näkyy konkreettisesti konkurssihakemusten ja yrityssaneerausten määrän kasvuna, huomauttaa Asiakastiedon yritysdataan perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors tiedotteessa.

Konkurssiin asetettujen yritysten määrän kasvun lisäksi konkurssihakemusten määrä kasvoi selvästi. Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana velalliset ovat jättäneet lähes 750 ja velkojat yli 1600 konkurssihakemusta. Myös yrityssaneerausta hakevien yritysten määrä oli nousussa. Tänä vuonna lähes 360 yritystä on hakeutunut yrityssaneeraukseen, kun viime vuonna kesäkuun loppuun mennessä saneeraukseen oli hakeutunut 270 yritystä.

– Yrityssaneeraukseen hakeutuvien yritysten määrän kasvu osoittaa, että yhä useampi yritys pyrkii välttämään konkurssin rakenteellisilla muutoksilla. Valitettavasti tämä viittaa pitkittyneisiin talousongelmiin sekä likviditeettiongelmien yleistymiseen. Samaan aikaan uusien trattaprotestien määrä kasvoi huomattavasti, mikä indikoi yritysten kasvavia maksuvaikeuksia ja heikentyvää maksukykyä myös lähitulevaisuudessa, arvioi Nors.

Riskialtteimmat toimialat ovat pysyneet samana viime vuoteen verrattuna. Kaikista tämän vuoden konkurssihakemuksista eniten hakemuksia on kohdistunut rakennusalalle (429), tukku- ja vähittäiskauppa-alalle (310) sekä majoitus- ja ravintola-alalle (229). Rakennusalan konkurssihakemukset ovat samalla tasolla viime vuoden kanssa, mutta erityisesti kuluttajakysynnästä riippuvaiset kaupan ala ja ravintola-ala ovat kärsineet tänä toimintaympäristön epävarmuudesta. Tukku- ja vähittäiskaupan alan konkurssihakemuksien määrä on kasvanut lähes 12 prosenttia viime vuodesta, ja majoitus- ja ravintola-alalla konkurssihakemuksia on tullut tänä vuonna peräti 21 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Asiakastiedon kanssa Enento Groupiin kuuluvan ruotsalaisen yritys- ja luottotietoja tarjoavan UC:n mukaan konkurssien määrä väheni Ruotsissa kesäkuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös Ruotsissa nähtiin viime vuonna 2000-luvun ennätys konkurssien määrässä.

Ruotsissa rakennusalalla havaittiin merkittävä 24 prosenttia lasku konkurssien määrässä, kun taas hotelli- ja ravintola-alalla konkurssit kasvoivat prosentin. Vähittäiskaupassa konkurssit puolestaan lisääntyivät viisi prosenttia. Suomessakin talous on toipumassa taantumasta, mutta Suomen Pankin ennusteen mukaan talouskasvu on lähiaikoina silti vielä vaatimatonta, ja sitä hidastaa varsinkin investointien vähäisyys.

– Vaikka talous on osoittanut jo jonkin aikaa elpymisen merkkejä, riski maksuhäiriöiden ja konkurssien määrän kasvulle on edelleen olemassa. Talouden epävarmuustekijät – kuten kuluttajakysynnän ailahtelevuus – vaikuttavat edelleen yritysten toimintaympäristöön. Yritysten kannattaa nyt kiinnittää erityistä huomiota kassanhallintaan, maksukyvyn ennakointiin ja luottopolitiikan tarkentamiseen, suosittelee Nors.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)