Erilaiset valomainokset ja -kyltit ovat jo vuosikymmeniä valaisseet kaupunkien öistä maisemaa ja olleet osa rakennettua kulttuuriympäristöämme. Vielä 1800-luvulla kaupungeissa vallitsi kuitenkin pääosin pimeys. 1920–1930-luvuilta lähtien kaupunkien valaistukseen ja samalla kaupunkikuvaan alkoivat vaikuttaa talojen julkisivuihin ja katoille asennetut kaupalliset valomainokset. Neonvalojen kulta-aika ulottui 1930-luvulta noin 1960-luvulle. Myöhemmin uudet valaisutekniikat ovat syrjäyttäneet neonvalot.

Turun kaupunginmuseon kokoelmissa on melko runsaasti mainoskylttejä ja liikekilpiä, mutta valomainoksia on vain yksittäisiä. Viime vuonna kokoelmat karttuivat yhdellä valomainoksella, kun hankittavaksi tarjottiin Yliopistonkadulla sijainneen turkulaisen perheyrityksen Kaumi Oy:n valokyltti. Esteri ja Martti Kaumin vuonna 1925 perustama hattukauppa kasvoi vuosien varrella monipuoliseksi asusteliikkeeksi. Aluksi liike sijaitsi Hämeenkadulla, ja vuonna 1956 liike muutti Yliopistokatu 25:een.

Kaumi tuli aikoinaan tunnetuksi muodikkaista lättähatuista, joita höyrytettiin asiakkaiden toiveiden mukaan. Liikkeen yhteyteen avattiin 1980-luvulla myös Turun ensimmäinen farkkukellari. Vähittäiskauppa Yliopistonkadulla loppui 1995, jonka jälkeen valomainos otettiin alas ja purettiin osiin. Viime vuonna se päätyi museon kokoelmiin.

Kaumin valokyltti koostuu kookkaista kirjaimista, joissa valo läpäisee läpikuultavan valkoisen akryylin tai pleksilasin. Valomainos on turkulaisen sähköliikkeen Vihannon Sähkön valmistama.

Sonja Hagelstam