Wäinö Aaltosen seuran puheenjohtaja Seppo Sutela kertoo Wäinö Aaltosen historiasta ja vaikutuksesta Hirvensalossa keskiviikkona 27. elokuuta kello 18. Esitelmätilaisuuteen Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa on vapaa pääsy, ja Kappelin Ladyjen kahvio palvelee yleisöä. Tilaisuus on osa Hirvensalo-viikon ohjelmaa.

Wäinö Aaltonen (1894–1966 Helsinki) oli aikansa näkyvimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä. Julkiset veistokset olivat nuoressa valtiossa tärkeitä kansallisia symboleja, ja Aaltonen hallitsi julkista veistoa miltei yksinoikeudella 1920-luvun puolivälistä 1950-luvun loppuun saakka. Tuolloin hän oli Pohjoismaiden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.

Aaltonen asui Maarian pitäjässä (nykyisin Turun Hirvensalo) vuosina 1902–27) neljässä eri paikassa: Vastmäessä, Merilän torpassa, Cederqvistin talossa Honkaistenrannassa ja Lauttarannassa. Vuonna 1923 valmistui uusi ateljee Lauttarantaan kotitalon läheisyyteen. Ateljeessa valmistuivat muun muassa Paavo Nurmen juoksijapatsas, Tampereen Hämeensillan Eränkävijä, Tampereen Aleksis Kivi -monumentti ja Turun punagraniittinen Lilja-veistos.

Vuonna 1967 valmistui Wäinö Aaltosen museo Matti ja Irma Aaltosen suunnittelemana. Aaltosen suku lahjoitti merkittävän määrän Aaltosen teoksia museolle esillä pidettäväksi. Wäinö Aaltosen seura on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että nämä lahjoitukset tulisivat paremmin esille uudistettavassa museossa, Fuuga-konserttitalossa sekä muutenkin tulevassa Kulttuurirannassa.

Wäinö Aaltosen seura perustettiin Helsingissä vuonna 1969. Jäseniä on yli 200 ympäri Suomen sekä ulkomailla. Seuran tarkoituksena on Wäinö Aaltosen muiston vaaliminen, hänen taiteensa tunnetuksi tekeminen sekä lahjakkaiden kuvataiteilijoiden tukeminen. Seura on järjestänyt Suomen suurimmat kaikille vammaisille taiteilijoille avoimet VAKU-näyttelyt eri kaupungeissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)