Valkohäntäpeurat ja metsäkauriit liikkuvat vilkkaasti loppusyksyn ja alkutalven kuukausina. Tilastojen mukaan onnettomuudet lisääntyvät merkittävästi loka-marraskuussa. Matkantekoon kannattaa varata nyt ylimääräistä aikaa, sillä liukkaat tiet ja lyhenevät päivät vaikeuttavat hirvieläinten huomaamista.

Viime vuonna lokakuussa sattui lähes 2 000 hirvieläinonnettomuutta ja marraskuussa yli 2 100, eli keskimäärin noin 70 jokaista päivää kohden. Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä.

Ylivoimaisesti eniten onnettomuuksia sattuu metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Varsinkin metsäkauriiden osuus loppuvuoden onnettomuuksissa on ollut kasvussa viime vuosina.

Tilastokeskuksen mukaan hirvieläinonnettomuuksien koko vuoden kokonaismäärä on hieman laskenut viime vuosina, mutta loppuvuoden vahingoissa on puolestaan selvää kasvua. Esimerkiksi metsäkauriiden vahingot ovat jo lokakuussa lisääntyneet merkittävästi.

– Hirvieläinvahinkoja sattuu etenkin aamu- ja iltahämärässä, kun eläimet liikkuvat ja näkyvyys on heikompi. Syksyn sateet, sumu ja jo mahdollisesti liukkaat tiet tekevät havainnoinnista ja reagoimisesta entistä haastavampaa, sanoo Fennian ajoneuvovakuuttamisen palvelupäällikkö Mira Heikkinen tiedotteessa.

Heikkinen muistuttaa, että tilannenopeus ratkaisee, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen.

– Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Metsäkauriita liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä, Heikkinen sanoo.

– Kun tiet ovat varsinkin kylmän yön jälkeen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee, lisääntyy myös onnettomuuden riski. Kannattaa vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle – esimerkiksi paikassa, jossa tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.

Kun auto ja hirvieläin törmäävät, tyypillisin vaurio tulee auton etuosaan. Auton vauhdista, jarrutusmatkasta ja osuman voimasta riippuu, kuinka paljon vahinkoa tulee. Valtaosa vahingoista kohdistuu autoon ja eläimeen.

Vaikka henkilövahinkoja sattuu vähemmän, riski vakavaan loukkaantumiseen on suuri.

– Varsinkin suureen hirvieläimeen törmätessä voi käydä huonosti. Auto saattaa myös suistua tieltä väistöliikkeen yhteydessä, jolloin seurauksena voi olla vakava onnettomuus, Heikkinen muistuttaa.

Hirvieläimeen törmätessä tulee aina soittaa hätänumeroon 112 – myös silloin, kun vauriot ovat vähäiset.

– Vaikka eläin lähtisi omin voimin paikalta, voi se olla pahasti loukkaantunut ja aiheuttaa vaaratilanteita muulle liikenteelle. Soittamalla hätänumeroon saadaan tarvittava apu nopeasti paikalle.

Jos vaikuttaa siltä, ettei auto ole vahingon vuoksi liikennekelpoinen, kannattaa matalalla kynnyksellä selvittää tarve kuljetuttaa auto korjaamolle.

– Jos autosta esimerkiksi rikkoutuvat tuulilasi tai etuvalot, voi matkan jatkaminen olla näin loppuvuoden hämärään aikaan hyvinkin vaarallista. Toisaalta autoon on voinut tulla piilovaurioita, jotka eivät näy ulospäin, mutta voivat aiheuttaa matkan jatkuessa lisävahinkoja. Silloin vakuutuskaan ei välttämättä korvaa vahinkoa täysimääräisesti.

Fennialle ilmoitettujen vahinkojen keskiarvo on noin 5 000 euroa, mutta hintahaitari on hyvin laaja: sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Varsinkin uusissa ja kalliissa autoissa on usein kalliit varaosat. Yhteensä Fennia korvasi hirvieläinvahinkoja viime vuonna 5,8 miljoonalla eurolla.

– Hirvivahinkovakuutuksesta voi hakea korvauksia, kun ajoneuvolla törmätään hirvieläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Heikkinen vinkkaa.

Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus vähenee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi.

Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat loppuvuodesta, mutta muutkin hirvieläimet liikkuvat paljon syksyllä.

Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)