Syksyn ja koleiden kelien alkaessa monet jättävät polkupyörän talviteloille. Varastettuja polkupyöriä ja polkupyörätarvikkeita raportoidaan poliisille vuosittain noin 20 000 tapausta. Erityisesti sähköpolkupyörävarkaudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

Vakuutusedustaja Mysafetyn kyselyn mukaan noin joka kolmas suomalainen on huolissaan tai erittäin huolissaan varkauden uhriksi joutumisesta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat eniten huolissaan maksuvälineiden varkaudesta. Joka toista vastaajista (51 %) huolettaa maksukorttien tai käteisen varkaus ja kaksi viidestä (41 %) pelkää, että lompakko anastetaan. Seuraavaksi eniten huolestuttaa puhelimen (41 %), ajoneuvon (34 %) ja passin tai henkilökortin (28 %) menettäminen varkaalle.

Pyörävarkaus on kuitenkin Suomen yleisin omaisuusvarkaus. Vuosittain varastetaan noin 20 000 polkupyörää ja polkupyörätarviketta.

– Vuonna 2024 tilastoitiin varastetuksi 14 058 polkupyörää ja 2 433 sähköpolkupyörää. Erityisesti arvokkaimpien sähköpyörien varkaudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Kyselyymme vastanneista kuitenkin vain 14 prosenttia on huolissaan polkupyöränsä varkaudesta, Mysafetyn Suomen maajohtaja Johanna Abgottspon sanoo tiedotteessa.

Monet suomalaiset päättävät pyöräilykautensa ennen lumen tuloa ja vievät polkupyörän varastoon odottamaan seuraavaa kevättä. Pyörän talvisäilytyksessä kannattaa olla tarkkana ja varmistaa ennakoivin toimenpitein, ettei pyörä päädy voron käsiin.

– Hiljaisina aikoina, kuten talvisin, pyörävarkaat suosivat paikkoja, joissa pyöriä on paljon. Kasvava ilmiö on, että pyöriä viedään pyörävarastosta eikä siinä välttämättä auta, että varasto on lukittu. Vain murto-osassa polkupyörävarkauksissa varastettu pyörä saadaan takaisin tai rikos selviää, Abgottspon sanoo.

Pyörän suojaamisen A ja O on pyörän asianmukainen lukitus.

– Runkolukon lisäksi kannattaa panostaa laadukkaaseen U- tai ketjulukkoon, jotka ovat jykevämpiä kuin helposti katkaistava vaijerilukko. Lukko kannattaa pujottaa pyörän rungon läpi ja kiinnittää johonkin kiinteään ja lujaan kohteeseen. Sähköpyörästä kannattaa irrottaa esimerkiksi akku ja mahdollinen näyttö, mikä tekee pyörästä vähemmän haluttavan varkaan silmissä. Niin tavalliseen kuin sähköpolkupyörään on myös mahdollista asentaa GPS-seurantalaite, joka auttaa paikantamaan pyörän varkauden sattuessa, hän neuvoo.

Joissakin taloyhtiöissä on käytössä sähköiset lukot ja valvontakamerat suojaamaan asukkaiden omaisuutta. Kameroista on apua varkaiden tunnistamisessa, mutta kun rikos paljastuu, pyörä on usein jo myyty tai välitetty eteenpäin.

– Rikosilmoitusta varten tarvitaan pyörän runkonumero ja malli. Nämä kannattaakin kirjata itsellensä ylös heti pyörän hankinnan yhteydessä. Pyörästä kannattaa myös ottaa valokuvia, sillä kuvat helpottavat poliisille päätyvän pyörän tunnistamista. Pyörän ostokuitti on hyvä säilyttää vakuutusyhtiölle tehtävää vahinkoilmoitusta varten.

Abgottsponin mukaan kotivakuutukset kattavat pääsääntöisesti pyörän varkauden.

– Harmin ja vaivan lisäksi vakuutuksen ottajalle jää kuitenkin maksettavaksi omavastuu, jonka lisäksi vakuutusyhtiö vähentää maksettavasta korvauksesta esineen mahdollisen ikävähennyksen. Vastaavaan uuteen pyörään ei välttämättä ole varaa, jos omavastuun osuus tai ikävähennys on korkea, hän sanoo.

Selvityksen toteutti IRO Research Oy syyskuussa. Kyselyyn osallistui tuhat suomalaista, ja otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)