Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.

Kaikkien palkansaajien ansiotulojen verotus kevenee vuoden alusta, kun hallituksen tekemät veronkevennykset tulevat voimaan. Vaikka palkkatulojen verotus kokonaisuutena keveneekin, työntekijöitä kirpaiseviakin veromuutoksia on luvassa. Työmarkkinajärjestöön kuuluva, pääsääntöisesti etätöitä tekevä työntekijä menettää kaksi verovähennysoikeuttaan ensi vuonna, kun jäsenmaksujen verovähennysoikeus ja työhuonevähennys poistuvat.

– Tämä ei ole järjetön muutos, mutta tuntuva. Sen sijaan työttömyyskassamaksut säilyvät jatkossakin vähennyskelpoisina, Viitala toteaa tiedotteessa.

Menettäjiin kuuluu myös sähköisestä työsuhdepolkupyörästä haaveillut tai omaa sähköautoaan työpaikalla lataileva työntekijä.

Sähköauton latausetu muuttuu veronalaiseksi luontoiseduksi vuoden alusta alkaen. Kun tähän asti sähköautojen lataus työnantajan latauspaikoilla on ollut verovapaata, tulee latauksesta nyt verotettavaa tuloa. Täyssähköauton latausedun raha-arvo on 30 euroa ja lataushybridin 20 euroa kuukaudessa.

– Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistuu uusilta polkupyöräeduilta, joiden käyttöönotosta työnantaja ja työntekijä ovat sopineet 24. huhtikuuta tai sen jälkeen. Sen sijaan viimeistään 23. huhtikuuta työsuhdepolkupyöränsä tilanneet saavat pitää etunsa sopimuskauden loppuun asti, kunhan sopimukseen ei tehdä siirtymäkauden katkaisevia muutoksia, kuten sopimusosapuolen tai pyörän vaihdoksia, Viitala kertoo.

– Veromuutosten varma voittaja on työntekijä, joka työtehtäviään suorittaessaan joutuu oikeudenkäynnin tai muun riitamenettelyn osapuoleksi. Ensi vuodesta alkaen työnantaja voi kustantaa työntekijälleen oikeudellisen neuvonnan kuluja verovapaasti, kunhan laissa asetetut edellytykset täyttyvät, Viitala kertoo.

Verovapaa korvaaminen edellyttää muun muassa sitä, ettei työntekijä ole selkeästi mieltänyt toimintaansa lainvastaiseksi tekohetkellä. Tähän asti työnantajan maksamat neuvontakulut on oikeuskäytännön mukaan katsottu työntekijän veronalaiseksi palkkatuloksi, mitä on pidetty laajalti epäoikeudenmukaisena verokohteluna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)