Sibelius-museon kokoelmat kasvoivat merkittävällä tavalla joulukuun alussa, kun Åbo Akademin säätiö hankki omistukseensa Rolando ja Siv Pieraccinin säätiöltä maailman suurimman yksityisen Jean Sibelius -kokoelman.

Uusi aineisto sisältää 239 kohdetta, muun muassa Jean Sibeliuksen käsin kirjoittamia kirjeitä ja nuotteja sekä Sibeliuksen signeeraamia valokuvia.

– Esimerkiksi kustantaja Robert Lienaun ja Sibeliuksen käymää kirjeenvaihtoa on aineistossa paljon. Kirjeenvaihto avaa kustantajan ja säveltäjän yhteistyötä merkittävällä tavalla, kertoo Sibelius-museon kokoelmaintendentti Sanna Linjama-Mannermaa.

– Lienaun vaikutus Sibeliuksen uraan oli sen vuoksi erityisen merkittävä, että hän oli Sibeliuksen ensimmäinen kansainvälinen kustantaja. Hänen kauttaan Sibelius lähti maailmalle, toteaa museojohtaja Teemu Kirjonen.

Sibeliuksen nimi kiinnostaa edelleen tutkijoita sekä Suomessa että maailmalla. Sibelius-museon kokoelmat vetävät tutkijoita säännöllisesti Turkuunkin, vaikka viimeisten vuosikymmenien aikana on tapahtunut selkeä muutos.

– Fyysiset vierailut ovat vähentyneet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana, koska aineistoja voi nykyään lähettää digitaalisesti, mutta kyllä meillä edelleen säännöllisesti käy ulkomailta tutkijoita. Sibelius-faneja, esimerkiksi ulkomaisia kapellimestareja, käy myös, Linjama-Mannermaa toteaa.

Sibelius-museon lisäksi toinen merkittävä Sibelius-aineiston keskittymä löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Linjama-Mannermaan mukaan Sibelus-aineistoa on myös siellä täällä maailmalla. Uudet, suuretkin, aineistolöydöt ovat siis mahdollisia.

– Esimerkiksi osa Sibeliuksen alkuperäisistä käsinkirjoittamista partituureista on vielä kadoksissa. Yksittäistä Sibelius-aineistoa liikkuu jonkin verran. Esimerkiksi Pieraccini kartutti kokoelmiaan huutokaupoissa. Sitten on kaikenlaista aineistoa, minkä Sibelius aikanaan lahjoitti tutuilleen. Ne ovat aikojen saatossa kulkeutuneet ties minne.

Sibelius-museo viettää vuonna 2026 satavuotisjuhlaansa. Suunnitelmissa on, että pientä osaa lahjoituksesta saataisiin hyödynnettyä jo sata vuotta musiikin jälkiä -juhlanäyttelyssä, joka avautuu tammikuun lopussa.

– Teemme juhlanäyttelyn sähköiseen aineistoon viime hetken lisäyksen. Sinne tulee jotain nähtäväksi tästä aineistosta. Pidemmän ajan suunnitelmissa on tuoda tätä aineistoa fyysisestikin nähtäville museoon, mutta se vaatii aineiston kuratointia ja turvallisuuteenkin liittyvää suunnittelua, Kirjonen kertoo.

Ilkka Lappi