ymmenien miljoonien verkko- ja sovelluskäyntien analyysi piirtää tarkan kuvan siitä, miten netin käyttö näkyy hyvinvoinnissa: rentoutumista ei kannata hakea ainakaan shoppailun, somen tai pelien parista.

Nettishoppailu ja sosiaalisen median käyttö ovat yhteydessä verkonkäyttäjien lisääntyneeseen stressin tunteeseen, selviää Aalto-yliopiston uudesta tutkimuksesta. Myös YouTuben ja suoratoistopalvelujen käyttäjät sekä verkkopelien pelaajat kokivat lisääntynyttä stressiä.

Tutkimuksessa tallennettiin lähes 1 500 ihmisen internetin käyttöä seitsemän kuukauden ajan. Sen jälkeen lähes 47 miljoonan verkkokäynnin ja 14 miljoonan sovelluskäytön tiedot yhdistettiin käyttäjien itse raportoimaan stressiin.

Verkonkäytön ja stressin yhteys korostui lopulta erityisesti niillä, jotka kokivat jo ennestään paljon stressiä elämässään.

– Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sosiaalista mediaa ja nettishoppailua käytetään usein stressin lievittämiseen. Meidän tuloksemme viittaavat kuitenkin siihen, että lisääntynyt aika sosiaalisen median ja nettishoppailun parissa näyttivät lisäävän koettua stressiä useissa käyttäjäryhmissä ja myös eri laitteilla, sanoo tietotekniikan väitöskirjatutkija Mohammad Belal tiedotteessa.

Sen sijaan sähköpostien ja uutisten lukeminen sekä aikuisviihde olivat monilla käyttäjäryhmillä yhteydessä jopa vähäisempään koettuun stressiin. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että he tarkastelivat uutissivustoilla käytettyä aikaa, eivät uutisten sisältöä.

– Tuloksissamme näkyi jopa hieman yllättäen, että paljon aikaa uutissivustoilla viettäneet käyttäjät raportoivat muita vähemmän stressiä. Toisaalta jo valmiiksi paljon stressiä kokeneet eivät viettäneet paljoa aikaa uutissivustoilla. Tämä vastaa aiempaa tutkimustietoa, jonka mukaan stressi voi vähentää uutisten kulutusta, Belal sanoo.

Aikuisviihteen vähäisempi vaikutus stressiin taas saattaa selittyä sillä, että sitä käytettiin yleensä pieninä annoksina, jolloin se toimi lyhytaikaisena stressin tai tylsyyden lievittäjänä.

Kaiken kaikkiaan naisilla ilmeni tutkimuksessa enemmän stressiä kuin miehillä. Ja mitä vanhempi ja varakkaampi osallistuja oli, sitä vähemmän stressiä hän tyypillisesti raportoi.

– Selailutottumusten ja koetun stressin yhteyteen vaikuttaa moni asia: käytetyt sivustot ja sovellukset, käytön kesto, vuorokaudenaika ja käyttäjän tausta, sanoo tietotekniikan apulaisprofessori Juhi Kulshrestha.

Tutkimukseen osallistui 1 490 saksalaisen markkinatutkimusyrityksen paneeliin rekisteröitynyttä ihmistä. Osanottajien iät vaihtelivat 18-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin. Tutkittavien internetin käyttöä tallennettiin heidän laitteisiinsa asennetun seurantaohjelman avulla seitsemän kuukauden ajan. Data-aineisto käsitti lopulta 47 miljoonaa verkkovierailua ja lähes 14 miljoonaa mobiilisovelluksen käyttökertaa.

Seurantaan tallentui millä sivustoilla osallistujat kävivät tai mitä mobiilisovelluksia he käyttivät, mitä laitteita he käyttivät ja mihin vuorokaudenaikaan. Lisäksi tutkijat huomioivat osallistujien iän, sukupuolen ja tulotason.

Osanottajien kokemaa stressiä mitattiin kuukauden välein. Tähän tutkijat käyttivät Perceived Stress Scale -kyselyä (PSS-10). Se on psykologiassa laajasti käytetty mittari, jolla kerätään tietoa vastaajan kokemasta stressin ja elämänhallinnan tunteesta.

– Useimmat aiemmat tutkimukset perustuvat ihmisten omaan raportointiin, mikä ei kerro tarkasti heidän todellisesta verkonkäytöstään. Meidän seurantaan perustuva tutkimuksemme sen sijaan tuotti pitkäaikaista ja yksityiskohtaista dataa, josta paljastuu toistuvia käytösmalleja ja digitaalisia stressin merkkejä, Kulshrestha kertoo.

Tutkijat näkevät tuloksilla käytännön sovelluksia hyvinvoinnin ja verkkopalvelujen kehittämisessä.

– Kun saamme yhä tarkempaa tietoa ihmisten internetin käytöstä, on mahdollista suunnitella esimerkiksi uudenlaisia työkaluja, joilla ihmiset voisivat säädellä selailuaan ja parantaa hyvinvointiaan, Kulshrestha sanoo.

Tulevaisuudessa tutkijat aikovat syventyä siihen, miten erityyppisten uutisten, kuten politiikka-, viihde- tai urheilu-uutisten kulutus liittyvät stressiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of Medical Internet Research -lehdessä 9. tammikuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)