Ennusteen mukaan kireille pakkasille ei todennäköisesti ole loppua vielä ensi viikollakaan, vaan Suomeen virtaa kylmää ilmaa Jäämereltä.

Helmikuu on alkanut maan etelä- ja keskiosassa huomattavasti keskimääräistä kylmempänä: Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden ensimmäisten päivien keskilämpötila on ollut jopa yli kymmenen astetta tavanomaista kylmempi.

– Merkkejä suursäätilanteen muutoksesta ei ole, vaan pakkanen on jatkossakin kireää varsinkin pilvettöminä ja heikkotuulisina öinä, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eero Hallavo tiedotteessa.

Todennäköisesti jo ensi yönä kylmimmillä alueilla lähennellään 30 pakkasastetta. Viikonloppuna korkeapaineen selänne sijaitsee maan etelä- ja keskiosien yllä, missä kylmät ja heikkotuuliset yöt saavat jatkoa. Myös Lapissa kylmenee lauantaista alkaen uudelleen. Sunnuntai ei tuo suuria muutoksia säähän.

Pilvisyyden ennustettavuus on keskimääräistä heikompaa: todennäköisesti aurinkoisinta on perjantaina maan etelä- ja keskiosassa, lauantaina puolestaan Lapissa.

Viikonvaihteessa Jäämerellä todennäköisesti syntyvä matalapaine liikkuu Lapin itäpuolella kaakkoon ja vetää mukanaan pohjoisesta yhä kylmempää ilmaa. Säämallien mukaan onkin varsin todennäköistä, että kireät pakkaset saavat jatkoa Suomessa ensi viikon alkupuoliskolla.

Korkeapaineen ja kylmän säätyypin vallitessa auringonpaistetunteja on kertynyt helmikuussa tähän mennessä kiitettävästi: maan keskivaiheilla, esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa, paistetunteja on kertynyt enemmän kuin koko tammikuun aikana yhteensä.

Pohjolan korkeapaine vaikuttaa myös muun Euroopan säähän ja mitä suurimmissa määrin Milano-Cortinan talviolympialaisiin. Nykyisessä säätilanteessa Fennoskandian korkeapaine pakottaa matalapaineet kulkemaan normaalia eteläisempää reittiä.

– Useita matalapaineita liikkuu Pohjois-Italiassa ja sen lähialueilla ensi viikolla. Näillä näkymin paras sää kisoja ajatellen on lauantaista tiistaihin, Hallavo ennustaa.

Alueen epävakaan säätyypin takia yksittäisten matalapaineiden tarkempia reittejä on vaikea ennustaa paria päivää pidemmälle.

Merivesi on edelleen matalalla koko Suomen rannikolla. Turun ja Föglön mittausasemilla rikottiin eilen vuoden 1934 ennätykset, kun vedenkorkeus oli alimmillaan Turussa 81 senttimetriä ja Föglössä 76 senttimetriä alle teoreettisen keskiveden. Myös Hangossa tehtiin uusi ennätys, -79 senttimetriä teoreettisen keskiveden suhteen.

Syynä matalaan meriveteen on noin kuukauden jatkunut korkeapainesää: kun ilma painaa merivettä, se virtaa tällöin pois alueelta. Koko Itämeren vesimäärä on nyt myös alhaisella tasolla. Matala merivesi vaikeuttaa liikennettä merellä ja pienentää laivojen rahtimääriä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)